Varsominen

Varsominen ja terve varsa

21/06/2018

Foaling and healthy foal

Tamman synnytys

Keskimääräinen kantoaika on 11 kuukautta, 340 vrk (320-350). Yleensä se on lähes sama toistuvissa varsomisissa. Aikaisin keväällä ja tamman kantaessa orivarsaa, kantoaika on pidempi. Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä, mutta kun ongelmia tulee, ne ovat lähes aina hengenvaarallisia.

Helmenkuultavat noin sentin kokoiset vahatipat ovat merkki seuraavana yönä tapahtuvasta varsomisesta. Jotkut tammat voivat kuitenkin tehdä vahatipat jo viikkoa aikaisemminkin.

Rauhallista liikuntaa kannattaa jatkaa mahdollisimman pitkään, koska hyväkuntoisen tamman on helpompi synnyttää.

· Avautumisvaihe

  • Voi kestää ½-4 tuntia
  • Kohdunkaula aukeaa, kohtu alkaa supistella, hikoilu, levottomuus, lieviä ähkyoireita
  • Varsa kääntyy selkäasennosta vatsalleen
  • Häntä sidotaan pintelillä, pestään takapuoli ja utare
  • Seurataan, eikä häiritä tammaa

· Ponnistusvaihe

  • Alkaa kun ulompi sikiökalvo (allatoiskalvo) puhkeaa (vesien tulo)
  • Varsan pitää syntyä 30 minuutin sisällä
  • 5-10 min vesien tulon jälkeen ilmestyy valkeankuultava amnionpussi näkyviin (vesipää). Jos varsa on normaaliasennossa, tulevat etukaviot pohjat alaspäin, toinen jalka hieman edellä ja pää jalkojen päällä säärien kohdalla.
  • Tamma saattaa nousta ylös muutaman kerran ja vaihtaa kylkeä, mikä auttaa varsaa kääntymään oikeaan asentoon
  • Voimakkaiden työntöpolttojen tullessa tamma makaa kyljellään.
  • Tammaa voidaan auttaa vetämällä varsaa alaviistoon tammaan nähden. Lakkaa vetämästä kun varsan lantio on ulkona.
  • Jos tamma varsoo seisaaltaan, pitää varsa ottaa vastaan, ettei napanuora katkea liian nopeasti.
  • Älä poista amnionkalvoa varsan turvan päältä ennen kuin rintakehä on ulkona, se voi rohkaista varsaa hengittämään ja sisäänhengitys laajentaa rintakehää.
  • Puhdista sieraimet eritteistä kun varsa on ulkona
  • Anna emän ja varsan tutustua rauhassa toisiinsa

Synnytyksen kulkuun pitää puuttua jos

  • Synnytysteissä näkyy kirkkaan punainen pussi. Silloin on kyse istukan enneaikaisesta irtoamisesta ja varsa ei enää saa napanuoran kautta happea. Pussi on leikattava auki ja varsa on saatava äkkiä ulos.
  • Varsa syntyy takaperin. Jos takajalat ovat tulossa ensin, varsa tulee vetää ja auttaa ulos, koska napanuora painautuu helpommin litistyksiin ja varsan hapen saanti estyy.
  • Näkyy vain toinen etujalka tai molemmat etujalat, mutta ei päätä. Tamman takapää pestään kolmeen kertaa, häntä sidotaan pintelillä ja omat kädet pestään pesubetadinella kolmeen kertaan kyynärpäitä myöden. Yritetään selvittää missä asennossa varsa on. Yleensä tämän tekee eläinlääkäri ja päivystävälle eläinlääkärille kannattaa soittaa välittömästi. Jos eläinlääkäri on kaukana eikä pääse pian paikalle ja on hätätilanne voi omistajan joskus täytyä itse yrittää auttaa tammaa.
  • Jos vesien tulosta on 20-30 min ja mitään ei ole sen jälkeen tullut näkyviin synnytysteistä tai tamma ponnistelee kovasti ja mitään ei tule ulos. Tällöin tulee soittaa eläinlääkärille, koska varsa voi olla pahassa virheasennossa.

Jälkeisvaihe

Jälkeiset (sikiökalvot ja istukka) tulevat normaalisti kahden tunnin sisällä.

Ternimaito

Utare alkaa kasvaa noin kuukausi ennen varsomista. Tamma alkaa muodostaa ternimaitoa 2-3 viikkoa ennen varsomista. Tamma on vietävä viimeistään kuukautta ennen varsomispaikkaansa, jotta tamma ehtii muodostaa vasta-aineita ympäristön bakteerikantoja vastaan. Ternimaidossa on varsalle elintärkeät vasta-aineet. Hevosen istukan rakenteesta johtuen varsa saa vasta-aineita vain maidosta. Vasta-aineet imeytyvät suolistosta parhaiten kuuden tunnin kuluttua syntymästä. 12 tunnin kuluttua imeytyminen on selvästi jo huonontunut. 24 tunnin jälkeen suoli sulkeutuu siten, että vasta-aineita ei enää imeydy. Sen jälkeen ainoa mahdollisuus antaa vasta-aineita on plasman siirto (verensiirto).

Jos varsa ei ole imenyt kunnolla neljän tunnin sisällä syntymästä, soita eläinlääkärille.

Varsa tarvitsee ternimaitoa vähintään 1,5 litraa. Varsa ei saa tarpeeksi vasta-aineita jos:

  • Tamma tiputtaa maitoa etukäteen.
  • Maidossa ei ole tarpeeksi vasta-aineita
  • Varsa on epäkypsä tai esimerkiksi virheellinen jalka-asento (kireät jänteet tai vennot vuohiset) haittaavat varsan ylösnousua, jolloin se ei jaksakaan olla niin paljon ylhäällä ja imeä kuin tarvitsisi. Auta varsa ylös 1-2 kertaa tunnissa.
  • Emä hylkii varsaansa, eikä päästä imemään. Pidetään tammasta kiinni ja voidaan antaa samalla makupaloja. Tammaa ei kannata rankaista, jotta imettämisestä ei tule negatiivista kokemusta, mutta silti omistajan kannattaa olla rauhallisen päättäväinen. Voidaan nostaa etujalka ylös tai kokeilla huulipuristinta tai rauhoitusta. Aluksi utare voi olla kipeä ennen kuin tamma tottuu. Utaretta voi hieroa lämpimällä pyyhkeellä. Joskus tammalla voi kestää 1-2 viikkoakin tottua varsaan mikä raastaa omistajan hermoja, kun varsan imemistä pitää vahtia ympäri vuorokauden.

Normaalisti varsa on ylhäällä imemässä 1-2 tunnin kuluttua. Jos näin ei ole, auta varsa ylös (ei saa nostaa mahan alta, jotta virtsarakko ei repeä tai urakus aukea) ja työnnä takapuolesta nisälle. Voit laittaa sormet suuhun ja kokeilla imurefleksiä. Ternimaitoa voi lypsää ja juottaa tuttipullolla, mutta silloin on varottava, että maitoa ei mene keuhkoihin, joka aiheuttaa keuhkotulehduksen. Tuttipullolla ei saa antaa väkisin silloin kun varsalla ei ole imurefleksiä eikä myöskään saa juottaa tutuuipullosta varsan maatessa kyljellään.  Varsalle juotetaan tuttipullosta maitoa 1-2dl kerrallaan. Monesti kun varsa saa hieman maitoa sen verensokeri nousee ja siten se jaksaa taas yrittää opetella nisälle. Varsan tulee antaa myös levätä välillä eli juottaminen tehdään tunnin välein ja loppuaika varsan annetaan levätä. Eläinlääkäri voi laittaa maitoa letkulla mahalaukkuun, jos varsalla ei ole kunnon imurefleksiä. Varsan voi opettaa juomaan myös astiasta pitämällä sormea varsan suussa ja viemällä käsi sitten astiaan jossa on tamman maitoa esimerkiksi tilanteessa, jossa tamma ei anna varsan imeä tarpeeksi tai tammalta ei tule maitoa tarpeeksi, voidaan lisänä antaa kaupallista hevosen keinomaitoa kuten Krafft Milk tai vastaava. Näitä myydään isoimmissa maatalouskaupoissa. Keinomaito ei korvaa ternimaitoa, vaan on energialisä.

Ternimaitotesti

Heti varsan synnyttyä on mahdollista ottaa tammasta ternimaitonäyte. Näyte tulee ottaa kuuden tunnin sisällä varsomisesta, jotta tulos on luotettava. Pyyhi utare kostealla liinalla ja ota pieni määrä (5 ml) maitoa puhtaaseen ja kuivaan astiaan. Ternimaito on normaalisti paksua ja keltaista. Jos se on ohutta ja vetistä litkua, maidossa on liian vähän vasta-aineita. Eläinlääkäri voi mitata maidon ominaispainon, josta voi päätellä kuinka hyvälaatuista maito on. Omistajan on mahdollista etukäteen ostaa valmiiksi itse tehtäviä ternimaitotestejä tai ternimaitomittari. Jos tammalla on hyvä ternimaito, eikä se ole ensisynnyttäjä, voi ternimaitoa lypsää 2,5 dl pakastimeen seuraavia varsomisia varten, kun tamman oma varsa on ensin imenyt. Sulatus tapahtuu varovasti vesihauteessa, ei esim. mikrossa. Maito säilyy pakastimessa 1-2 vuotta. Jos maidossa ei ole vasta-aineita, täytyy varsalle antaa toisen tamman ternimaitoa (alle 12-24 tuntia syntymästä) tai tehdä plasmansiirto. Plasmaa voidaan antaa ennaltaehkäisevästi tallissakin, mutta jos varsa on jo kliinisesti sairas, on se parempi viedä nopeasti klinikalle, koska silloin voidaan aloittaa lääkitykset suonensisäisesti. Vaikka maidossa ei olisi vasta-aineita, on silti tärkeää, että varsa juo mahdollisimman paljon. Maidosta se saa kaiken energian ja nesteen.

Vasta-aine testi ja varsahalvaus eli vasta-aineiden puutos

Vuorokauden (24 h tai aikaisintaan 12 h) ikäisestä varsasta voidaan ottaa verinäyte ja tarkistaa vasta-ainetaso. Jos varsa ei ole saanut tarpeeksi vasta-aineita tai varsa on saanut infektion jo kohdussa, tulee ongelmia. Kiinnitä huomio varsan pirteyteen, leikkisyyteen ja imemiseen. Tunnustele niveliä ja napaa turvotuksen ja kuumotuksen varalta. Voit mitata myös lämmön, mutta 50 %:lla varsoista, joilla on varsahalvaus, on normaali lämpö. Aina jos jokin asia epäilyttää, kannattaa soittaa eläinlääkärille. Varsojen sairaustilat voivat kehittyä erittäin nopeasti eikä montakaan asiaa kannata "katsoa yön yli".

Napa

  • Napanuoraa ei katkaista vaan annetaan sen katketa itsekseen. Varsa saa sitä kautta verta vielä 1-1,5 litraa. Tarkistetaan ettei napa vuoda. Navan pää voidaan kastaa laimeaan jodiliuokseen (Betadine laimennettu 1:100, jodopax 1:50) tai 0,5% klooriheksidiiniliuokseen. Liian vahva jodiliuos voi altistaa urakuksen aukeamiselle
  • Jos napa täytyy katkaista, tehdään se noin 10-15 cm päästä vatsanpeitteistä ja solmitaan narulla. Napaa ei saa vahingossa vetää.
  • Jos napa vuotaa, voidaan sitä nipistää sormin minuutin ajan. Jos vuoto jatkuu, voidaan napa solmia puhtaalla langalla. Yleensä napa kuivuu ja tippuu itsestään noin viikossa.
  • Urakus on kanava, jota pitkin sikiöaikana varsan virtsa kulkeutuu rakosta navan kautta sikiönesteeseen. Tämä kanavan kuuluu sulkeutua syntymän jälkeen ja virtsaa ei tämän jälkeen saa tulla navan kautta. Tilaa kutsutaan nimellä avoin urakus eli virtsarakko-napa fisteli (patent urachus).
  • Napaa tarkkaillaan. Se ei saa olla kostea eikä turvonnut. Napaa kosketellaan vain puhtain käsin.

Jälkeiset

Kahden tunnin kuluttua jälkeisten tulisi olla irronneet. Jälkeiset kannattaa levittää tallin käytävälle Y-kirjaimen muotoon. Kohdun kaulan ja munanjohtimien kohdilla on reiät, mutta muuten niiden pitäisi olla kokonaiset. Molemmat puolet kannattaa tarkastaa. Varsan puoli on kiiltävä ja siinä on napanuora. Tammanpuoli on nukkamainen ja punertava. Jälkeiset painavat normaalisti 6-8 kg. Jos jälkeiset eivät ole tulleet kahden tunnin sisällä, vie tamma kävelylle 10 minuutiksi ilman varsaa, jolloin tamma hieman hermostuu. Kävelytyksen voi toistaa kaksi kertaa 30 minuutin välein. Jos jälkeiset roikkuvat kintereen alapuolella, ota ne muovipussiin ja sido kintereen yläpuolelle, jotta tamma ei astu niiden päälle. Jälkeiset eivät saisi kovasti likaantua ja tamman astuessa niiden päälle voi verisuoni katketa.

Jos jälkeiset eivät ole tulleet 3 tunnin kuluttua, soita eläinlääkärille. Jos jälkeisiä ei hoideta kunnolla, on tamma vaarassa saada kohtutulehduksen ja kaviokuumeen.

Ulostaminen

Tiineysaikana on varsan suoleen kertynyt kuona-aineita ns. pikisontaa eli varsapihkaa. Jos ulostamisessa on ongelmia, varsa on levoton, on häntä ylhäällä ja yrittää ulostaa. HUOM! Ulostamisessa voi olla ongelmia vaikka varsa olisi ensin ulostanutkin. Hyvä vinkki on, että kuin varsan uloste alkaa olla keltaista, on silloin kaikki pikisonta tullut ulos. Jos varsa ei ole ulostanut kuuden tunnin sisällä, on sille hyvä antaa peräruiske tai tehdä perähuuhtelu. Ihmisille tarkoitettuja peräruiskeita saa apteekista ilman reseptiä. Peräruiskeen voi antaa uudelleen 30 minuutin kuluttua. Perähuuhtelu tehdään perähuuhteluletkun avulla (ei saa olla terävää kärkeä). ½ dl mäntysaippuaa laimennetaan 1 litraan haaleaa vettä ja tämä liuos lasketaan peräsuoleen omalla painollaan. Toimenpiteessä ei saa käyttää voimaa eikä painetta. Tarvittaessa voi vuorokauden ikäiselle varsalle antaa 1 dl parafiiniöljyä suuhun. On varottava ettei parafiiniöljy joudu keuhkoihin. Muita öljyjä ei saa antaa. Pikisonta voi aiheuttaa ongelmia 36 tunnin sisällä varsan syntymisestä. Jos varsa ei ole saanut ulostettua, se muuttuu väsyneemmäksi, imee vähemmän ja voi alkaa piehtaroida kivun takia.

Normaali ja terve varsa ja asiat joihin tulee kiinnittää huomiota !!

  • Nousee rintansa päälle parissa minuutissa
  • Alkaa yrittää pystyyn noin tunnin ikäisenä
  • Imee 2 tunnin ikäisenä
  • Ulostaa noin 6 tunnin ikäisenä
  • Virtsaa 6-10 tunnin ikäisenä (tammavarsa 14 h, orivarsa 6 h) katso että virtsaa ei tule navasta (urakus). Virtsaamisen tarkkailu on tärkeää, koska synnytyksessä virtsarakko voi revetä ja varsa alkaa oireilla parin vuorokauden ikäisenä kun virtsaa alkaa kertyä vatsaonteloon.
  • Ruumiinlämpö 37,8-39,0
  • Syke 120-150 ensimmäiset tunnit, 80-120 ensimmäisen viikon aikana
  • Hengitys 14-16. Heti syntymän jälkeen voi olla 30 kertaa minuutissa
  • Varsa nukkuu sikeästi kyljellään (85 % ajasta), mutta kun herätetään, se nousee ylös imemään.
  • Kuuntele, että varsa myös nielee, eikä käy vain tökkimässä utaretta.
  • Jos varsa makaa tai piehtaroi selällään, sillä on mahakipuja
  • Varsa imee vähän kerrallaan (50-60 ml) 2-4 kertaa tunnissa! Välillä varsa nukkuu ja leikkii. Varsa imee jopa 100 kertaa vuorokauden aikana. Tähän on mahdoton päästä tuttipullojuotolla. Orpovarsa tulisikin juottaa alkuun (3-5 pv) kerran tunnissa ympäri vuorokauden!
  • Tunnustele varsan nivelet päivittäin mahdollisten turvotusten varalta (kintereet, vuohiset, polvet)
  • Jos tamman jälkeiset ovat viipyneet yli kolme tuntia, mittaa tamman lämpö aamuin illoin viikon ajan, vaikka tammaa olisi hoidettu ja lääkittykin. Muutenkin seuraa tamman vointia.
  • Tarkkaile ja tunnustele utaretta täyttymisen varalta, koska se kertoo siitä että varsa ei ole käynyt imemässä. Utaretulehdus on hevosella aika harvinainen. Sen oireet ovat kipeä, kuuma ja turvonnut toinen utare, josta tulee märkäistä maitoa.
  • 5-15 päivän ikäiselle varsalle tulee ns. varsakiimaripuli, silloinkin varsan tulisi olla pirteä

Varsa ei ole kunnossa jos

  • Varsa piehtaroi tai makaa selällään
  • Varsa makaa epänormaalissa asennossa (esim. pää on jäänyt epänormaalisti vinoon). Varsa makaa normaalisti joko rentona kyljellään tai rintansa päällä
  • Varsa seisoo, mutta on "uneliaan näköinen"
  • Varsa on uneliaan näköinen etsiessään utaretta
  • Varsa yrittää ulostaa, mutta mitään ei tule ulos
  • Varsa kiertää levottomasti karsinaa ympäri
  • Varsalla on turvotusta nivelen kohdalla
  • Varsa ontuu
  • Varsa ei jaksa leikkiä tai panna vastaan kun se otetaan kiinni
  • Varsa ei ole jaksa olla utelias ja kiinnostunut ihmisestä

Vakuutukset

Tiineeksi todettu tamma voi menettää sikiönsä tai varsa voi kuolla heti synnyttyään. Tämän varalta voi hankkia sikiövakuutuksen. Sikiövakuutuksen voi ottaa kolmen kuukauden tiineyden jälkeen. Jos emällä on jalostus eläinlääkärivakuutus, varsa kuuluu emän vakuutuksen piiriin 30 pv ajan syntymästään. Vakuutus kattaa mm. vasta-ainepuutoksen hoidon. 10 päivän ikäiselle varsalle voi hankkia oman vakuutuksen, mutta ongelmia on yleisemmin heti syntymän jälkeen, joten huolehdi vakuutuksen voimassaolosta jo tiineysaikana. Kysy vakuutuksista omasta vakuutusyhtiöstäsi.

Hyvä olla tallissa varalta

  • Tuttipullo, kuumemittari, narua
  • Betadinea (tavallista ja pesuBetadinea)
  • Pinteli, saippuaa ja vettä
  • Peräruiske