Eosinofiilinen keratiitti

16/1/2019

Eosinophilic keratitis, eosinophilic keratoconjuctivitis, EK

Harvinainen hevosten immuunivälitteinen silmäsairaus, Vastaavaa sairautta on myös kissoilla, kaneilla ja ihmisillä. Sairaus on raportoitu hevosella ensimmäisen kerran 1994, mutta mahdollisesti jo 70-luvulla on ollut tapauksia, jolloin sairaudesta on puhuttu eri nimellä. tapaukset ovat lisääntyneet viimevuosina. Tulehdus voi olla molemminpuolinen ja yleensä se on nuorempien hevosten (1-5 v) krooninen sarveiskalvon sairaus, joka on kohtalaisen kipeä ja siihen voi liittyä sarveiskalvohaava. Vaikka eosinofiilit yleensä yhdistetään loisiin tai allergiaan, tämän sairauden tarkkaa syytä ei tunneta. Allergeenit, hyönteiset tai vuodenajan muutos voi laukaista sairauden. Yleensä tavataan loppukesästä. Samalla tallilla voi olla useita sairastuneita. hevoset ovat yleensä hyvin hoidettuja ja niille on annettu asianmukaiset rokotukset ja madotukset.

Oireet

Oireet ovat epäspesifiset tarkoittaen, että vastaavat oireet voivat liittyä muihinkin silmäsairauksiin.

Siristys
Voimakas sidekalvojen punoitus ja turvotus
Kyynelvuoto
Voi olla juustoista ja limaista eritettä
Joissain tapauksissa sarveiskalvolla on haavauma
Sarveiskalvon vaurio voi olla valkoinen nekroottinen plakki, jossa on pinnallinen sarveiskalvohaavauma, joka alkaa tyypillisesti sarveiskalvon reunalta (perilimbaalisesti) ja etenee kohti silmän keskustaa. tavallisin paikka on kolmannen silmäluomen alla tai muutoin sarveiskalvon alaosassa
On raportoitu myös kuivasilmäsyyttä ja kyynelrauhasen tulehdusta
Uveiitti

Erotusdiagnoosit

Muut sarveiskalvohaavaumat: sienet, virukset (herpes), bakteerit, immuunivälitteinen keratiitti, kasvain (levyepiteelikarsinooma, mastosytooma), onkoserka, habronema

Diagnoosi

Sytologia: runaasti eosinofiilejä, myös mastsoluja, plasmasoluja, lymfosyyttejä ja neutrofiilejä. Sytologisessa näytteessä voi olla bakteereita ja sieniä ja ne ovat infektoineet haavauman

Hoito

Normaalitilanteessa sarveiskalvohaava paranee viikossa. Jos haava ei parane viikossa, voi kyseessä olla haavan infektoituminen bakteereilla tai sienillä, vierasesine silmässä tai eosinofiilinen keratiitti. Eosinofiilisen keratiitin hoitoon liittyy sarveiskalvohaavan hoito, jonka tarkoitus on estää haavan infektoituminen ja kivun hoito. Sen lisäksi eosinofiilisen keratiitin hoitoon kuuluu tulehdusta vähentävät lääkkeet (antihistamiinit ja kortisoni), koska valkosolujen erittämät tulehdusvälittäjäaineet estävät haavan normaalia paranemista.

Sarveiskalvohaavan hoito

Atropiini: laajentamaan pupillia, uveiitin esto
Fluniksiini: vähentämään kipua ja tulehdusta
Antibioottitippa: estämään sarveiskalvohaavauman infektoitumista
Mahdollisesti hevosen omasta verestä tehty seerumi

Eosinofiiliseen keratiittiin kohdistuva lisähoito

Olopatadiini silmätippa -mastsolustabilaattori ja antihistamiini. Vähentää tulehdusreaktiota
Setiritsiini suun kautta - antihistamiini, vähentää tulehdusreaktiota
Takrolimuusi silmävoide – immuunisysteemiin vaikuttava lääke
Kortisonitipat (joissain tapauksissa käytetään kortisonia, käyttöä varottava jos on sarveiskalvohaava, koska silloin lääkitys voi altistaa bakteeri ja sieni-infektiolle)
Systeeminen kortisonilääkitys - vähentää tulehdusreaktiota ja voi lyhentää taudin kestoa. Voidaan käyttää alkuvaiheessa ja sen jälkeen vaihtaa tulehduskipulääkitykseen.
Tulehduskipulääke paikallisesti (silmään laitettavat) yleensä pahentaa oireita
Siklosporiini- immunomodulaattori, heikentää lymfosyyttivälitteistä tulehdusreaktiota, lisää kyynelten virtausta. (käytetään kissoilla, hevosilla ei hyötyä?)
Hoito voi kestää 1-4 kuukautta. Yhden artikkelin mukaan 80 % EK tapauksista vaati hoitoa vähintään 3 kuukauden ajan. Hoitoaika lyheni 2 kuukauteen systeemisellä kortisonilääkityksellä.
Sairauden uusiutuminen on yleistä. uusiutumista vähensi setiritsiinilääkitys.
Yhden tutkimuksen mukaan 33 %:lla sairaus uusi vuoden sisällä
Pitkäaikaisessa lääkityksessä voidaan vaatia silmäkatetrin käyttöä, jotta lääkkeet saadaan varmasti laitettua silmään.
Pitkäaikaisessa tulehduskipulääkityksessä suositellaan että seerumin proteiiniarvoa seurataan viikoittain ja munuaisarvoa kahden viikon välein.

Mikrohiertäminen (Alger Brush): laitteella harjataan sarveiskalvolta pois epätervettä kudosta ja tulehdussoluja. Eosinofiilijen erittämät toksiset aineet voivat estää sarvaiskalvon paranemista. Tehdään rauhoituksessa.

Keratektomia: poistetaan epätervettä sarveiskalvoa. Käytetään pitkäaikaisissa tapauksissa. Voi nopeuttaa paranemista. Tehdään yleensä nukutuksessa.

Valitettavasti sairaus ei aina vastaa lääkitykseen nopeasti ja voi olla turhauttava omistajalle ja eläinlääkärille. Aluksi kontrollit kolmen päivän välein sen jälkeen kerran viikossa paranemiseen asti.

Lähteet