Eosinofiilinen keratiitti

Eosinofiilinen keratiitti

                                                                                                                                                                           16/1/2019 

Eosinophilic keratitis, eosinophilic keratoconjuctivitis, EK

Harvinainen hevosten immuunivälitteinen silmäsairaus, Vastaavaa sairautta on myös kissoilla, kaneilla ja ihmisillä. Sairaus on raportoitu hevosella ensimmäisen kerran 1994, mutta mahdollisesti jo 70-luvulla on ollut tapauksia, jolloin sairaudesta on puhuttu eri nimellä. tapaukset ovat lisääntyneet viimevuosina. Tulehdus voi olla molemminpuolinen ja yleensä se on nuorempien hevosten (1-5 v) krooninen sarveiskalvon sairaus, joka on kohtalaisen kipeä ja siihen voi liittyä sarveiskalvohaava. Vaikka eosinofiilit yleensä yhdistetään loisiin tai allergiaan, tämän sairauden tarkkaa syytä ei tunneta. Allergeenit, hyönteiset tai vuodenajan muutos voi laukaista sairauden. Yleensä tavataan loppukesästä. Samalla tallilla voi olla useita sairastuneita. hevoset ovat yleensä hyvin hoidettuja ja niille on annettu asianmukaiset rokotukset ja madotukset.

Oireet

Oireet ovat epäspesifiset tarkoittaen, että vastaavat oireet voivat liittyä muihinkin silmäsairauksiin.

  • Siristys
  • Voimakas sidekalvojen punoitus ja turvotus
  • Kyynelvuoto
  • Voi olla juustoista ja limaista eritettä
  • Joissain tapauksissa sarveiskalvolla on haavauma
  • Sarveiskalvon vaurio voi olla valkoinen nekroottinen plakki, jossa on pinnallinen sarveiskalvohaavauma, joka alkaa tyypillisesti sarveiskalvon reunalta (perilimbaalisesti) ja etenee kohti silmän keskustaa. tavallisin paikka on kolmannen silmäluomen alla tai muutoin sarveiskalvon alaosassa
  • On raportoitu myös kuivasilmäsyyttä ja kyynelrauhasen tulehdusta
  • Uveiitti

Erotusdiagnoosit

  • Muut sarveiskalvohaavaumat: sienet, virukset (herpes), bakteerit, immuunivälitteinen keratiitti, kasvain (levyepiteelikarsinooma, mastosytooma), onkoserka, habronema

Diagnoosi

  • Sytologia: runaasti eosinofiilejä, myös mastsoluja, plasmasoluja, lymfosyyttejä ja neutrofiilejä. Sytologisessa näytteessä voi olla bakteereita ja sieniä ja ne ovat infektoineet haavauman

Hoito

Normaalitilanteessa sarveiskalvohaava paranee viikossa. Jos haava ei parane viikossa, voi kyseessä olla haavan infektoituminen bakteereilla tai sienillä, vierasesine silmässä tai eosinofiilinen keratiitti. Eosinofiilisen keratiitin hoitoon liittyy sarveiskalvohaavan hoito, jonka tarkoitus on estää haavan infektoituminen ja kivun hoito. Sen lisäksi eosinofiilisen keratiitin hoitoon kuuluu tulehdusta vähentävät lääkkeet (antihistamiinit ja kortisoni), koska valkosolujen erittämät tulehdusvälittäjäaineet estävät haavan normaalia paranemista.


Sarveiskalvohaavan hoito

  • Atropiini: laajentamaan pupillia, uveiitin esto
  • Fluniksiini: vähentämään kipua ja tulehdusta
  • Antibioottitippa: estämään sarveiskalvohaavauman infektoitumista
  • Seerumi?

Eosinofiiliseen keratiittiin kohdistuva lisähoito

  • Olopatadiini -mastsolustabilaattori ja antihistamiini. Vähentää tulehdusreaktiota
  • Setiritsiini - antihistamiini, vähentää tulehdusreaktiota
  • Kortisonitipat (joissain tapauksissa käytetään kortisonia, käyttöä varottava jos on sarveiskalvohaava, koska silloin lääkitys voi altistaa bakteeri ja sieni-infektiolle)
  • Systeeminen kortisonilääkitys - vähentää tulehdusreaktiota ja voi lyhentää taudin kestoa. Voidaan käyttää alkuvaiheessa ja sen jälkeen vaihtaa tulehduskipulääkitykseen.
  • Tulehduskipulääke paikallisesti (silmään laitettavat) yleensä pahentaa oireita
  • Siklosporiini- immunomodulaattori, heikentää lymfosyyttivälitteistä tulehdusreaktiota, lisää kyynelten virtausta. (käytetään kissoilla, hevosilla ei hyötyä?)
  • Hoito voi kestää 1-4 kuukautta. Yhden artikkelin mukaan 80 % EK tapauksista vaati hoitoa vähintään 3 kuukauden ajan. Hoitoaika lyheni 2 kuukauteen systeemisellä kortisonilääkityksellä.
  • Sairauden uusiutuminen on yleistä. uusiutumista vähensi setiritsiinilääkitys.
  • Yhden tutkimuksen mukaan 33 %:lla sairaus uusi vuoden sisällä
  • Pitkäaikaisessa lääkityksessä voidaan vaatia silmäkatetrin käyttöä, jotta lääkkeet saadaan varmasti laitettua silmään.
  • Pitkäaikaisessa tulehduskipulääkityksessä suositellaan että seerumin proteiiniarvoa seurataan viikoittain ja munuaisarvoa kahden viikon välein.

Mikrohiertäminen (Alger Brush): laitteella harjataan sarveiskalvolta pois epätervettä kudosta ja tulehdussoluja. Eosinofiilijen erittämät toksiset aineet voivat estää sarvaiskalvon paranemista. Tehdään rauhoituksessa.

Keratektomia: poistetaan epätervettä sarveiskalvoa. Käytetään pitkäaikaisissa tapauksissa. Voi nopeuttaa paranemista. Tehdään yleensä nukutuksessa.

Valitettavasti sairaus ei aina vastaa lääkitykseen nopeasti ja voi olla turhauttava omistajalle ja eläinlääkärille. Aluksi kontrollit kolmen päivän välein sen jälkeen kerran viikossa paranemiseen asti.

Lähteet

Barnett KC, Crispin SM, Lavach JD, Matthews AG. Equine ophthalmology, second edition, Saunders 2004

Gilger BC. Equine Ophthalmology, Elsevier-Saunders, 2nd edition, 2011

Gilger BC Equine ophthalmology,luentomuistiinpanot, Suomen oftalmologieläinlääkärit ry, Ypäjä 2008

González‐Medina S Equine eosinophilic keratitis: An emergent ocular condition?. Equine Vet education, May 2018

Miller CM, Utter ML How to Medically Manage a Case of Equine Eosinophilic Keratoconjunctivitis. AAEP Proceedings, Vol 59, 2013

Pietilä Elina ELL, henkilökohtainen tiedonanto 2018, Helsingin Yliopisto

Mustikka Minna ELL henkilökohtainen tiedonanto 2018, Helsingin Yliopisto