Immuunivälitteinen sarveiskalvontulehdus, IMMK

07/03/2017

Immune-mediated keratitis, IMMK, immuunivälitteinen keratiitti

Hevosen silmä tulisi tutkia eläinlääkärin toimesta vuorokauden sisällä jos

• Hevonen siristää silmää eli ei pidä silmää normaalisti auki. Silmän siristys tarkastetaan seisomalla suoraan hevosen edessä ja vertaamalla ovatko hevosen silmäripset samalla tasolla molemmissa silmissä.
• Silmän pinta on muuttunut sameaksi

Ensiapuna ota hevonen talliin hämärään valaistukseen ja pyyhi mahdollinen rähmä vedellä ja puhtailla taitoksilla ja ota yhteys eläinlääkäriin.

Sarveiskalvo on silmän uloin ja läpinäkyvä osa, joka on normaalisti kirkas ja verisuoneton. Sarveiskalvo saa ravintonsa kyynelnesteestä. Sarveiskalvon tulehdusta kutsutaan keratiitiksi.

Keratiitin syitä voi olla sarveiskalvon haava (ulseratiivinen keratiitti) ja siitä seurannut infektio, jonka voi aiheuttaa bakteeri, virus tai sieni. Keratiitti voi olla myös ei-infektiivinen kuten eosinofillinen keratiitti ja imuunivälitteinen keratiitti (IMMK). Immuunivälitteisen keratiitin syytä ei tunneta. Keratiiteissa sarveiskalvoon alkaa muodostua samentumaa, turvotusta ja verisuonitusta, kun elimistö yrittää korjata sarveiskalvon vauriota. Saksanpaimenkoirilla pannus on samantyyppinen immuunivälitteinen keratiitti. UV-valo voi laukaista koirilla pannuksen, hevosella tiettävästi valo ei laukaise sairautta.

Riippuen siitä kuinka syvältä sarveiskalvo on vaurioitunut, voidaan IMMK luokitella eri a steisiin:

• Krooninen pinnallinen stromaalinen keratiitti
• Krooninen syvä stromaalinen keratiitti
• Endoteliitti

Oireet ja löydökset

Sarveiskalvossa on pitkäaikainen samentuma ja ohutta verisuonitusta. Yleensä silmässä ei ole merkkejä uveiitista tai uveiitti on lievä. Silmä voi olla vain lievästi kipeä tai kivun merkkejä ei ole ollenkaan (silmä ei siristä tai siristys on hyvin lievää). Silmästä voi olla kirkasta vuotoa. Yleensä sairaus on vain toisessa silmässä.

Diagnoosi

Silmätutkimuksessa tarkastetaan sidekalvot, luomet, pupillin koko, sarveiskalvo ja etukammio. Fluoresiinivärjäyksellä suljetaan pois sarveiskalvohaavan mahdollisuus.

Erotusdiagnoosit

Onkoserkaasi, viruksen (herpes) aiheuttama keratiitti, sarveiskalvon paise, sarveiskalvon rappeuma, kalsium keratopatia. Yleensä infektiivinen keratiitti alkaa äkillisemmin ja siihen liittyy sekundaarinen uveiitti.

Hoito

Paikallinen silmälääkitys. Kortisonivoide tai tipat (deksametasoni tai prednisoloni). Ennen lääkityksen aloittamista on varmistuttava värjäämällä, että sarveiskalvossa ei ole haavaa eikä infektiota. Kortisonitippoja laitetaan aluksi 3-4 kertaa päivässä. Kortisonilääkitys lopetetaan aina vähitellen. Lääkekuurin tulee olla aika pitkä, jotta tila ei uusiudu, mutta toisaalta pitkä kortisonilääkitys voi altistaa silmän sieni-infektiolle. Jos silmä vastaa hyvin kortisonilääkitykselle, se osaltaan vahvistaa diagnoosia. Toinen lääkitysvaihtoehto on syklosporiini silmävoide. Sekä kortisoni että syklosporiini hillitsevät elimistön immuunijärjestelmän toimintaa. Useimmat IMMK tapaukset vastaavat hyvin paikallishoitoon, mutta hevonen voi vaatia myös kirurgista hoitoa, jossa sarveiskalvolta poistetaan vaurioitunutta kudosta ja tehdään sidekalvosiirre.

Lähteet

Gilger BC. Equine Ophthalmology, Elsevier-Saunders, 2nd edition, 2011

Lavoie J-P ja Hinchcliff KW, Blackwell's five-minute veterinary consult: Equine. Wiley-Blackwell, 2008