Headshaking, päänravistelu

15/06/2022

Idiopathic headshaking, photic headshaking, seasonal headshaking

Hevosen päänravistelu on kuvattu ensimmäisen kerran vuonna 1809 (Lawrence). Hevonen ravistelee päätään pystysuuntaan, vaakasuuntaan tai ympyräliikettä. Ravistelu tulee yllättäen ja kontrolloimattomasti. Sairaus alkaa keskimäärin 7-13 vuoden iässä (vaihteluväli 1-28 vuotta) ja on tavallisempaa ruunilla ja täysverisillä. Pään heilutuksen syynä ajatellaan olevan kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia), mutta hermosäryn aiheuttajaa ei tiedetä. Hevosen headshakingissa on myös piirteitä ihmisten Hortonin syndroomasta eli sarjoittaisesta päänsärystä. Kolmoishermo (N. trigeminus) on viides aivohermo ja naaman alueen tuntohermo, joita on kaksi kappaletta, yksi molemmilla puolilla päätä. Se haarautuu:

V1 silmähermoon (N. ophthalmicus) joka huolehtii silmän ja otsan alueen tuntoaistista

V2 yläleukahermoon (N. maxillaris)joka huolehtii yläleuan, sieraimen ja ylähuulen tuntoaistista

V3 alaleukahermoon (N. mandibularis), joka huolehtii alaleuan tuntoaistista

Ihmisilläkään kolmoishermosäryn aiheuttajaa ei usein tiedetä. Syynä on usein aivorungon alueella epätavallisesti kulkeva valtimo, joka painaa kolmoishermoa. Epätyypillinen muoto saattaa johtua esimerkiksi kolmoishermon vioittumisesta vyöruusun tai MS-taudin seurauksena. Myös kasvovamma tai hampaisiin tehty toimenpide voi vaurioittaa hermoa. Ihmisillä esimerkiksi hampaiden harjaus tai paran ajo voi laukaista kipukohtauksen. Kolmoishermosärky on ihmisillä erittäin tuskallista ja on sitä todennäköisesti myös hevosilla.

Hevosella headshakingin voi laukaista:

• Valo, tällöin puhutaan photic headshakingistä. Oireet alkavat yleensä maalis-huhtikuussa.
• Kuuma ja kylmä
• Stessi
• Tuuli
• Pöly
• Vesipisaroiden tai lumihiutaleiden osuminen naamaan

Oireet

• äkillinen ja kontrolloimaton päänravistelu yleensä pystysuunnassa, mutta päänravistelua voi olla myös vaakasuuntaan tai ympyräliikkeessä
• Turvan tai korvien hankaaminen etujalkaan tai esineisiin
• Hevonen voi iskeä etujalalla aivan kuin yrittäisi osua omaan turpaansa
• Hevonen on kuin saisi sähköiskuja turpaansa
• Voi näyttää siltä kuin hyönteinen olisi mennyt sieraimeen
• Ravistelua tapahtuu yleensä rasituksen aikana, mutta voi tapahtua myös levossa
• 60 %:lla hevosista oireet pahenevat kesällä ja valoisaan aikaan
• Hermostuneisuus
• Pärskiminen
• Ylähuulen nostaminen
• Turpa voi olla herkkä kosketukselle
• Hevonen voi hakeutua varjoon tai nurkaan
• Tuijottelu kaukaisuuteen tai itseensä keskittyminen, jonka jälkeen voi tulla äkillinen kipukohtaus
• Joillakin voi olla silmä- tai sierainvuotoa
• Ihmisillä kolmoishermosärky aiheuttaa erittäin voimakkaita sähköiskumaisia kiputuikkauksia.

Sairaudet, joita on yhdistetty päänravisteluun

Päänravistelu voi liittyä myös jopa 58 eri sairauteen. Tutkimuksessa pyritään sulkemaan muut sairaudet pois. 90 %:ssa tapauksissa pään ravistelulle ei löydy kuitenkaan selvää syytä. Tällöin puhutaan idiopaattisesta pään ravistelusta eli kolmoishermosäryn aiheuttamasta headshakingistä.

• Hammasongelmat
• Valjastus tai kuolainongelmat
• Korvatulehdus, korvapunkit
• Silmäsairaudet (iiriksen granuloiden kystat)
• Poskiontelontulehdus
• Ilmapussin tulehdus
• Keskushermostosairaudet (Equine Protozoal Myelencephalitis)
• Häiriökäyttäytyminen (virikkeetön ympäristö, päänravistelu tapahtuu yleensä tallissa tai esimerkiksi ennen ruokien jakoa)
• Wobblerin varhainen vaihe
• Kaularangan kipu
• Kieliluiden sairaudet
• Allergia siitepölyille
• Hyönteiset
• Nenäontelon verenpurkauma tai kasvain
• Leukanivelen sairaus
• Aivokasvain

Diagnoosi

• Yleistutkimus
• Hampaiden tutkiminen
• Silmien tutkiminen
• Neurologinen tutkimus
• Kokeellinen päähuppu ja sierainverkko hoito
• Kokeellinen lääkehoito
• Verinäytteet sairauksien poissulkemiseksi
• Allergiatutkimukset. Allergisesta nuhasta kärsivillä voi olla pärskimistä ja turvan hankaamista etujalkaa vasten
• Röntgen: ilmapussien, sisäkorvan, poskionteloiden, leukanivelen ja kaularangan tutkimiseksi.
• Hengitysteiden ja ilmapussien tähystys tulehduksen varalta
• Nenäontelon tähystys verenpurkauman (hematooman) varalta
• Korvien tutkiminen tulehduksen varalta, korvien endoskopia

Luokittelu I

Grade 0: Ei oireita

Grade 1: Vain lievä nykäisy päällä, joka havaitaan vain huolellisesti tarkkailemalla

Grade 2: Oireet huomataan helposti, mutta ei merkittävää vaikutusta ratsastamiseen

Grade 3: Oireet ovat selvät, hevonen pärskii ja pysähtyessä voi hangata turpaansa jalkoihin. Ratsastaminen on epämukavaa.

Grade 4: Ratsastaminen on vaarallista. Pään liikkeet ovat voimakkaita ja äkillisiä. Hevonen voi kieltäytyä kulkemasta eteenpäin ja alkaa peruutella. Hevonen voi iskeä jalalla kohti turpaansa ja etsiä turvalle suojaa esimerkiksi vesiämpäristä

Grade 5: Hevonen on erittäin stressaantunut eikä anna koskea päähän tai turpaan ja on vaarallinen käsitellä.

Luokittelu II

Luokka 1: Rauhallinen ja rento kaikissa tilanteissa

Luokka 2: Pärskii tai yskii, hankaa turpaansa, voi olla pelokas tai muissa maailmoissa. Voi hangata turpaansa jalkoihin jopa liikkeen aikana. Heiluttaa päätä pystysuunnassa.

Luokka 3: Tuijottelee kaukaisuuteen, ei reagoi ympäristöönsä, keskittyy itseensä, korvat voi heilua, posket jännittyvät, heiluttaa päätä 0-2 kertaa 15 minuutin aikana

Luokka 4: Pärskii, yskii, lievästi hermostunut, nykäisee päätä alaspäin äkillisillä liikkeillä noin 1-5 kertaa 15 minuutin aikana. Hankaa turpaansa jalkoihinsa tai esineisiin. Voi tulla valoherkäksi tässä vaiheessa.

Luokka 5: Koko kaula osallistuu ylös-alas liikkeeseen. Hevonen on hermostunut. Heiluttaa päätä 5-15 kertaa 15 minuutin aikana. Voi iskeä jalalla turpaansa. Voi saada paniikkikohtauksen ja joko ei liiku eteenpäin tai haluaa juosta.

Luokka 6: Jatkuvaa päänravistelua 15-30 kertaa minuutissa. Voi mennä paniikkiin ja vauhkoontua ja voi vahingoittaa itseään ja muita.

Hoito

Laukaisevien tekijöiden välttäminen:

• Päähuppu joka vähentää valon osumista silmiin (UV-suoja), Guardian mask kehitetty erityisesti headshaking ja silmäpotilaille. Vähentää ravistelua 50 %:lla hevosista.
• Turpaverkko, joka vähentää ilman virtaamista sieraimiin (auttaa jokin verran 70 %:lla hevosista). Hätäapuna esimerkiksi sukkahousujen housuosa voidaan sietoa turvan suojaksi
• Tallin pimentäminen
• Tuulen ja valosuoja tarhaan
• Ulkoilu pimeään aikaan
• Maneesissa ratsastaminen kirkkaalla ilmalla
• Lääkitys (melatoniini, gabapentiini, karbamatsepiini,syproheptadiini). Kaikista näistä lääkkeistä tulee elinikäinen teurastuskielto hevoselle.
• Melatoniini on "pimeähormoni", jota muodostuu käpyrauhasessa. Keväällä aivolisäkkeestä alkaa erittyä gonadotropiineja eli sukupuolirauhasten tomintaa sääteleviä hormoneja kuten FSH ja LH hormoneja jotka voivat vaikuttaa kolmoishermoon. Melatoniiniannos 0,025-0,03mg/kg SID Lääke annetaan klo 17 aikaan iltapäivällä. Vähentää ravistelua 28-47 %:lla hevosista.
• Gabapentiini 3-4mg/kg BID (5 mg/kg TID) on ihmislääke, jota käytetään epilepsian, kolmoishermosäryn ja hermoperäisen kivun hoitoon.
• Karbamatsepiini 15mg/kg QID on ihmisten lääke, jota käytetään kolmoishermosäryn ja epilepsian hoitoon. Vaihteleva vaste.
• Syproheptadiini 0,3mg/kg BID on antihistamiini ja serotoniini antagonisti. Ihmisillä lääkettä käytetään allergiaoireiden, migreeniin ja alipainon hoitoon. Hevosilla lääkettä voidaan käyttää myös Cushingin taudin hoitoon. Vaihteleva vaste.
• Magnesiumlisä 10-20 g päivässä, vähentää pään ravistelua 47 %:lla hevosista, korkealla annostuksella veren magnesiumtasoa tulisi seurata verikokein yliannostuksen varalta.
• Yksittäisille potilaille on auttanut kortisoni (deksametasoni)
• Yksittäisille potilaille on auttanut antihistamiini (hydroksitsiini)
• Elektroakupunktio - Hyvinkään hevossairaala
• Joillekin on apua ympäristön vaihdoksesta
• Säilöheinä joka ei pölyä voi myös auttaa
• Tulehduskipulääkkeestä ja akupunktiosta ei ole ollut merkittävää apua.

Lähteitä

• Knottebelt D.C. Headshaking:- An alternative hypothesis SEP koulutuspäivät, Helsinki 2012
• MacKay R. J Headshaking in Horses. Large Animal Internal Medicine 5th edition, Elsevier 2015
• Mealey R.H. Head Shaking teoksessa Equine internal medicine, Saunders 2nd edition 2004
• Svartsjö M. Headshaking-syndrooma. SHKL 4/2013
• Headshakingsyndrome.com
• Migreeni.org