Kaviokuume

18/10/2020

Laminiitti, laminitis

Muut ohjeet aiheeseen liittyen: metabolinen oireyhtymä, cushingin tauti

Kaviokuumeen aiheuttaa tavallisimmin metabolinen oireyhtymä. Usein kaviokuume tulee kesällä laitumella. Kaviokuume voi tulla myös talvella heinäerän vaihtuessa, etenkin jos hevosella on ylipainoa. Joillakin hevosilla lieväkin ylipaino altistaa kaviokuumeelle. Ponirotuiset hevoset sairastuvat muita herkemmin. Ponit tulevat luontaisesti pienellä rehumäärällä toimeen, ponit myös lihovat helposti. Kaviokuume on hätätapaus. Sairauden hoidossa ensimmäiset 24 tuntia ovat ratkaisevia ja pahat vauriot voivat kehittyä jo 10 tunnin sisällä.

Jos on pienikin epäilys, että hevosella saattaisi olla kaviokuume, hevosta hoidetaan kaviokuumeisena, kunnes toisin todistetaan.

Kaviokuumetyypit

I Endokrinologinen kaviokuume

• Kaviokuumeen taustalla ovat aineenvaihdunnalliset syyt
• Tavallisin kaviokuumeen tyyppi
• Metabolinen oireyhtymä, jossa veren korkea insuliinipitoisuus altistaa kaviokuumeelle.
• Hevonen on lähes aina ylipainoinen.
• Laitumeen liittyvä kaviokuume (pasture associated laminitis) on metabolisen oireyhtymän alalaji
• Cushingin tauti
• Kortisonilääkityksen aiheuttama kaviokuume
• Maksatulehdus (hepatiitti)
• Hypelipemia eli. rasva-aineenvaihdunnan häiriö

II Tulehduksellinen kaviokuume

• Jälkeisten jääminen ja kohtutulehdus
• Väkirehun ylensyönti lisää maitohappoa tuottavien bakteereiden kasvua suolessa, jolloin suolen pH laskee. Tämä johtaa gramnegatiivisten bakteerien tuhoutumiseen ja niistä vapautuvien endotoksiinien lisääntymiseen.
• Ähky eli vatsaontelon kiputila, jonka syynä on suolikierre, suolitukos tai vatsakalvontulehdus. Suolen läpäisevyys muuttuu, minkä seurauksena tulee endotoksemia (bakteerimyrkytystila).

II Mekaaninen kaviokuume

• Toisen jalan sairaus kuten ontuma tai murtuma, jolloin toinen jalka joutuu ottamaan enemmän painoa.
• Rasitus kovalla alustalla (kovat tiet) ja ohueksi kuluneet anturat.

Anatomiaa ja fysiologiaa

Kavion uloin rakenne on tunnoton sarveiskavio, jossa ei ole hermoja eikä verisuonia. Sarveiskavion sisäpuolella on verisuonitettu ja hermotettu martokavio. Sarveiskavio ja martokavio yhdistyvät toisiinsa sälekerroksen avulla, mikä näkyy kavion pohjassa valkoviivana. Kaviokuume on näiden säleiden eli laminoiden tulehdus. Kaviokuume on kaikkien jalkojen sairaus, mutta yleensä oireet ovat selvemmät etujaloissa. Kaviokuumeen syntymekanismista ei olla yksimielisiä vaan on esitetty erilaisia teorioita:

Shunttiteoria: Verenkierto kavion sälekerrokseen estyy verisuonien supistumisen, veritulppien, turvotuksen ja uusien verisuoniyhteyksien (shunttien) muodostumisen vuoksi ja säleet tuhoutuvat

Entsyymiteoriat: Säleiden metalloproteinaasit (entsyymit) aktivoituvat ja verisuonet laajenevat, mikä aiheuttaa solutuhoa martokaviossa ja säleissä. Tämän seurauksena verenkierto heikkenee ja veri kulkee käymättä kavion alaosissa

Säleiden tulehduksen ja verenkiertohäiriön seurauksena kavioluun alaosan etureuna erkanee kauemmaksi kavion seinämästä ja syväkoukistajajänne pääsee vaikuttamaan kavioluuhun ja kavioluu kääntyy. Kääntymisen aste voidaan määrittää röntgenkuvilla. Jos kääntymisen aste on alle 5 astetta, ennuste on hyvä, 5-11 astetta kohtalainen ja yli 11-15 astetta on yleensä huono ennuste.

Sinking eli vajoaminen tarkoittaa koko martokavio irtoaa sarveiskaviosta ja kavioluu vajoaa alaspäin. Ruununrajassa tuntuu kuoppa

Oireet

• Hevonen ei halua liikkua ja liikkuu varovasti, hitaasti ja jäykästi.
• Kääntyminen on vaikeaa
• Liikkeelle lähteminen on vaikeaa
• Jaloissa on voimistunut digitaalipulssi
• Hevonen voi seistä etujalat eteen työnnettynä takajalat mahan alla
• Vaihtelee painoa etujalalta toiselle
• Ei halua nostaa etujalkaa ylös
• Kaviot ovat lämpimät ja aristavat kaviopihtejä (mutta eivät aina selvästi).
• Hevonen liikkuu mieluummin pehmeällä alustalla
• Hevonen voi makailla karsinassa normaalia enemmän
• Pitkälle edenneessä kaviokuumeessa antura voi olla kupera
• Kavion valkoviiva levenee
• Pitkälle edenneessä ja hoitamattomassa kaviokuumeessa kaviossa on voimakkaita uurteita ja se on suksimainen.

Diagnoosi

• Tyypilliset oireet
• Liikkumisen ja kääntymisen tarkkailu
• Digitaalipulssin tunnustelu
• Kaviopihtitutkimus
• Röntgenkuvalla tutkitaan kavioluun kääntymisen määrä. Röntgenkuvat kannattaa ottaa vasta kun tilanne on rauhoittunut ja kavioluun kääntyminen on pysähtynyt.
• Endokrinologisten syiden selvittämiseksi, voidaan tutkia verinäytteellä insuliiniarvo, verensokeri, maksa-arvot (asat, gt, afos, ldh, sdh), rasva-arvot (kol, trigly) ja vanhemmilla hevosilla cushingin taudin toteamiseksi tehtävät testit (ACTH, deksametasonisupressiokoe).
• Insuliini:glukoosi suhde

Erotusdiagnosit

• Ohuet anturat
• Kaviopaise
• Kavioluun murtuma
• Lannehalvaus
• Ähky

Hoito

• Taustalla olevan sairauden hoito (metabolinen oireyhtymä, cushing, kohtutulehdus jne.)
• Hevonen otetaan pois laitumelta karsinalepoon 3-6 viikon ajaksi.
• Tulehduskipulääke (fluniksiini, karprofeeni, meloksikaami) 7-21 päivän ajan korkealla annoksella. Kokemukseni mukaan paras kipulääke kaviokuumeessa on fluniksiini, joka tulee annostella kaksi kertaa päivässä.
• Vähäsokerinen heinäruokinta (heinän sokeri 50-100 g/kg ka)
• Jos heinästä ei ole analyysiä liotetaan heinää vedessä ennen syöttämistä, liiallisen sokerin poistamiseksi, kunnes saadaan analysoitua heinää (Heinäanalyysejä tekee Seilab)
• Hyvä kivennäinen, jossa ei ole joukossa melassia, esimerkiksi Formula 4 Feet.
• Väkirehut ja makupalat pois ruokinnasta
• Metabolisessa oireyhtymässä laihdutus ja painon seuranta mittanauhan avulla.
• Hiekkakarsina tai 30-40 cm kerros kuivikkeita
• Voidaan laittaa etujalkoihin tueksi Styrofoamit / Finnfoamit (rakennuksissa käytettävä styroksi 3-5 cm paksu) tukemaan sädettä viikon ajaksi. Styroksista leikataan kavion pohjan kokoinen pala ja se kiinnitetään ilmastointiteipillä. Styroksit vaihdetaan jos ne menevät huonoon asentoon eli tarkkailu päivittäin. Kanta saa olla aluksi korkeammalla, mikä vähentää syvän koukistajajänteen vetovaikutusta kavioluuhun. Normaalisi suurin osa kavion painosta on kavion seinämällä. Tarkoitus on, että säde kantaisi suuremman osan painosta ja helpottaisi painetta.
• Hevosta ei saa väkisin kävelyttää. Karsinalepoa niin kauan kunnes hevonen on ilman kipulääkettä kivuton. Karsinalevon jälkeen laitetaan aluksi pieneen tarhaan, jotta ei liiku aluksi liikaa.
• Akuutissa vaiheessa jalkoja voidaan myös kylmätä. Kylmäys tehdään polvesta ja kintereestä alaspäin (ei siis pelkkää kaviota), jotta se olisi tehokasta.
• Myöhemmin voidaan käyttää kavion verenkiertoa lisäävää lisäravinnetta Equistro Chrysanphyton.

Kengitys

• Akuutissa vaiheessa kengitystä ei suositella koska jalan tärähtely ja seisominen pitkän aikaa toisella etujalalla tekevät kipeää. Aluksi kengät on hyvä ottaa pois.
• Myöhemmin (noin 14-21 päivän kuluttua), kun hevonen on kipulääkkeettä kivuton ja kavion kääntyminen on vakiintunut, kaviot kengitetään röntgenkuvan mukaan ja yritetään kavioluu saada mahdollisimman normaaliin asentoon. Yleensä kärjeltä katkaistaan, jotta kavio pyörähtäisi paremmin ja syvän koukistajan vetovaikutus olisi pienempi ja kannalta lasketaan. Alkuvaiheessa kannat saavat siis olla ylhäällä.
• Sydänorsikenkä tukee sädettä, tukee ja tasapainottaa kavioluuta, ottaa painoa pois vaurioituneilta laminoilta, ehkäisee kavioluun vajoamaa ja kiertymää. Orsi ei saa ottaa kiinni säteeseen. Sydänorsikenkää (w-kenkä) saa myös edestä auki olevaa mallia, jolloin painoa ei tule edestä kannatinpinnalle.
• Toinen kenkä, mitä voidaan käyttää, on Natural Balance-kenkä sädetukipohjallisen kanssa. (Kenkää myy esim. Ratsukenkä ja Hevari).
• Paljon käytetään myös idioottikenkää, jossa kenkä laitetaan väärinpäin. Tämä korottaa kantoja ja helpottaa kavion nopeampaa pyörähtämistä, kun etuosassa ei ole kenkää.
• Kaviota vuoltaessa ei saa ohentaa anturaa! Kengät eivät ole aivan välttämättömät, mutta tärkeintä on saada kavio mahdollisimman normaalin malliseksi.
• Kaviokuume tekee usein sen, että kaviot alkavat kasvaa tavallista nopeammin ja suksimaisesti, jolloin kavion on vaikeampi pyörähtää. Silloin on tärkeää hoitaa kavioita tavallista useammin, jotta ne pysyisivät oikeassa mallissa.
• Jos kroonisen kaviokuumepotilaan kaviot ovat päässeet jo suksimaiseksi, joka kertoo siitä että kaviokuume on ollut pitkään hallitsemattomassa tilanteessa, tulisi kaviot saada mahdollisimman oikeaan muotoon. Kavioluun kärki sijaitsee 2,5 cm päässä säteen kärjestä ja tämän yli menevä osa tulisi lyhentää ja saada kavion kärki tylpäksi.

Tyypilliset virheuskomukset kaviokuumeesta.............

Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska sillä ei ole kuumetta.

Vastaus: Hevosella ei yleensä koskaan ole kuumetta kaviokuumeessa.

Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska kaviot eivät ole kuumat.

Vastaus: Kavioiden lämpö vaihtelee päivän aikana normaalistikin ja lämpöä voi olla vaikea tunnustella. Kaviokuumeessa kaviot eivät kuitenkaan ikinä tunnu käteen kylmiltä, kaikki muut lämpötilat ovat mahdollisia kaviokuumeessa.

Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska digitaalipulssi ei tunnu.

Vastaus: Digitaalipulssia on vaikea tunnustella, jos siitä ei ole aikaisempaa kokemusta. Eli yleensä kokeillaan väärästä kohdasta. Digitaalipulssissa on myös yksilökohtaisia eroja

Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska se ei seiso tyypillisessä asennossa.

Vastaus: Oppikirjoihin on otettu usein kuvia, jossa hevosella on voimakkaat oireet. Omalla hevosella voi olla lievemmät oireet ja tyypillistä seisomisasentoa on vaikea havaita. Silti hoito pitäisi aloittaa heti.

Hevosella ei voi olla kaviokuume, se on vain laiska eikä viitsi liikkua.

Vastaus: Hevonen liikkuu yleensä mielellään ja ei tiettävästi osaa "näytellä" laiskaa tai kipeää yms. Jos hevonen on ennen liikkunut hyvin ja nyt ei liiku, silloin hevosella on jokin sairaus ja kaviokuume on yksi mahdollinen syy.

Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska se on ollut joka vuosi laitumella ja sille ei ole aikaisemminkaan tullut kaviokuumetta.

Vastaus: Iän myötä hevosen aineenvaihdunta voi hidastua ja jos hevonen on ajan myötä lihonut tai sitä on liikutettu vähemmän kuin aikaisemmin, se voi sairastua kaviokuumeeseen.