Hevosen rokotukset

 11/03/2021

Horse vaccinations

• Hevonen rokotetaan hevosinfluenssaa ja jäykkäkouristusta vastaan (tetanus). 
• Rokotukset voidaan aloittaa 5-6 kuukauden iässä. 
• Ensimmäisen perusrokotuksen jälkeen toinen rokotus annetaan 21-92 vrk kuluttua (ratsut) tai 21-60 vrk kuluttua (ravurit) ja kolmas rokote 7 kuukauden kuluttua (ratsut) tai 4-6 kk (120-180 vrk) kuluttua (ravurit) (2020 syntyneistä alkaen). Tämän jälkeen rokotus annetaan vuosittain (max 12kk).
  
• Tiineet tammat voidaan rokottaa virusaborttia vastaan herpesrokotteella.

Yleistä

Hevosia rokotetaan Suomessa pääasiassa hevosinfluenssaa, jäykkäkouristusta ja herpesvirusta vastaan. Rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa pitkiäkin katkoksia valmennus- ja kilpailutoiminnassa.

Rokotteessa hevoselle annetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia sellaisessa muodossa, että elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu. Rokottaminen ei suojaakaan heti, vaan kestää 2-3 viikkoa kunnes elimistö on muodostanut vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Kun taudinaiheuttaja kohdataan oikeasti, pystyy elimistö puolustamaan nopeasti näiden vasta-aineiden avulla. Rokotussuojaa täytyy ylläpitää tehosterokotuksilla.

Rokotteiden lisäksi tartuntataudeilta suojaavat hyvä yleiskunto. Hyvä ravinto, hyvä talli-ilma, loishäädöt ja hammashuolto edistävät hevosen terveyttä ja sitä kautta eläimen kyky vastustaa tauteja on parempi.

Hevosen tulee olla rokotettaessa terve. Rokottamista ei suositella heti fyysisen rasituksen tai pitkän kuljetuksen jälkeen. Rokottamisen jälkeen voimakasta rasittamista tulisi välttää kolmen päivän ajan. Kun kolme perusrokotusta on kunnossa, influenssarokotus on voimassa vuoden ja jäykkäkouristus on rokotteesta riippuen voimassa kaksi tai kolme vuotta. Jäykkäkouristusrokotteen tunnistaa yleensä tarrassa olevasta T tai Te kirjaimista.

Kaikki tallin hevoset kannattaa rokottaa, muuten ei saada parasta mahdollista hyötyä. Tallin hevosille muodostuu ns. laumaimmuniteetti kun vähintään 75 % hevosista on rokotettu. Varsa voidaan rokottaa aikaisintaan noin viiden kuukauden iässä, koska emältä maidon mukana saadut vasta-aineet häiritsevät immuniteetin muodostusta.

Tiine tamma kannattaa rokottaa, jotta varsa saa maidosta myös jäykkäkouristusta ja influenssaa vastaan vasta-aineita. Kuukautta ennen varsomista rokotettaessa ternimaidossa vasta-aineet ovat korkeimmillaan.

Tetanus eli jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on Clostridium tetani - bakteerin tuottaman hermomyrkyn aiheuttama vakava sairaus. Bakteeri elää yleisesti eläinten suolistossa ja bakteereja on mm. hevosen lannassa. Bakteerin itiöt voivat elää maaperässä vuosia ja ne pääsevät elimistöön haavojen kautta.

Rokottaminen on tärkeää, koska hevonen on kaikista kotieläimistä herkin sairastumaan jäykkäkouristukseen. Hevosille tulee myös usein haavoja tai vaurioita kavioon. Bakteeri tarvitsee hapettomat olosuhteet, minkä takia se viihtyy syvissä haavoissa.

Sairauden inkubaatioaika on 3-21 vuorokautta, mutta tavallisimmin oireet tulevat 7-14 vuorokauden kuluessa tartunnasta. Hermomyrkky vaikuttaa hermojen välittäjäaineisiin. Sairauden oireita ovat lisääntynyt tuntoherkkyys, lihasjäykkyys ja vilkkuluomen esiintulo. Leuat ovat jäykät, korvien asento voi olla erikoinen ja sieraimet ovat laajentuneet. Syke ja hengitys ovat nopeutuneet ja hevosella voi olla kuumetta ja hikoilua. Hevonen ei halua syödä maasta ja sylki voi valua suusta. Lopulta tulee kouristelua ja hengityslihasten kouristuminen johtaa kuolemaan. Sairauden kesto on yleensä 5-10 päivää.

Hevosinfluenssa

Influenssan aiheuttaa myksovirus, josta tunnetaan kaksi alatyyppiä A/equine/1(A1) ja A/equine/2 (A2). Viruksista on erilaisia kantoja, jotka on nimetty niiden paikkakuntien tai maiden mukaan, joissa virus on aiheuttanut epidemian esim. Praha 56, Miami 63, Newmarket 77, Suffolk 89, Newmarket 1/93, Newmarket 2/93, Newmarket 1/95, Borlänge 91, Kentucky 98, Kentucky 94, Suomi 2008. Sairauden leviäminen on nopeaa ja useat hevoset sairastuvat. Herkimmin sairastuvat 2-3 -vuotiaat. Taudin inkubaatioaika on 1-3 vuorokautta. Tartunta saadaan eritteiden välityksellä tai virus voi kulkeutua ilmassa noin 30 metrin matkan. Toipilaana oleva potilas voi erittää virusta vielä 10 päivän ajan.

Oireita ovat syömättömyys, korkea kuume (41 °C), apaattisuus, sierainvuoto, imusolmukkeiden suureneminen ja yskä. Jos hevonen ei saa jälkitauteja, voivat oireet helpottaa 4-7 päivässä, mutta kuiva yskä voi jatkua viikkoja. Sanotaankin, että hengitystieinfektion jälkeen hengitysteiden pintasolukolla menee kuusi viikkoa palautumiseen. Jos hevosta rasitetaan sairauden aikana tai se muuten stressaantuu se voi saada jälkitauteina bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen. Lepoa vaaditaan vähintään kolme viikkoa. Harvinaisempia jälkitauteja ovat lihastulehdus, verisuonitulehdus ja sydänlihastulehdus.

Herpesvirus

EHV-1 ja EHV-4 aiheuttavat hevosella hengitystietulehduksen. EHV-1 kykenee aiheuttamaan myös abortin viimeisellä tiineyskolmanneksella (virusabortti) tai varsa voi syntyä kuolleena tai erittäin heikkona. EHV-1 voi aiheuttaa hermosto-oireita kuten takapään horjumista tai täydellisen halvaantumisen. EHV-4 ja EHV-1 oireita ovat kuume, kirkas sierainvuoto, nielutulehdus, yskä ja syömättömyys. Hengitystieoireet ovat samanlaiset kuin influenssassa ja näitä ei voidakaan erottaa toisistaan muuten kuin verestä määritettävien vasta-aineiden avulla. Taudin itämisaika on 2-10 vuorokautta. Tartunta leviää pisaratartuntana. Herpesvirukset jäävät usein piileskelemään elimistöön. Oireettomalla kantajalla jokin stressitila esim. pitkä kuljetus, voi laukaista virusinfektion. Rokotteen antama suoja on noin 80 %. Virusabortin ehkäisyyn tiine tamma tulisi rokottaa 5. 7. ja 9. tiineyskuukautena. Paras suoja saadaan laumaimmuniteetin kautta eli rokottamalla kaikki tallin hevoset.

Varsan rokottaminen

Varsa voidaan rokottaa ensimmäisen kerran 5-6 kuukauden iässä. Tätä aikaisemmin rokotusta ei suositella, koska emältä saadut vasta-aineet häiritsevät rokotteen tehoa. Jos varsan emää ei ole rokotettu, voidaan varsalle rokotus antaa hieman tätä aikaisemmin. Ensimmäinen tehosterokotus annetaan noin kuukauden kuluttua (21-92 vrk ratsut 21-60 vrk ravurit) ja toinen tehoste olisi suositeltavaa antaa kuuden kuukauden kuluttua edellisestä rokotuksesta.

Ravihevosten rokottaminen Hippoksen rokotusohje

Ikäluokasta 2020 alkaen rokotusohjelma aloitetaan kolmella perusrokotuksella, joita seuraa vuosittainen tehosterokotus. Vanhemmilla hevosilla rokotusohjelma aloitetaan kahdella perusrokotuksella, joita seuraa vuosittainen tehosterokotus.

Molempien rokotusohjelmien 2. perusrokotus tulee antaa 1.1.2021 alkaen 21-60 vuorokauden kuluessa ensimmäisestä. Lisäksi vuonna 2020 ja myöhemmin syntyvien hevosten 3. perusrokotus tulee antaa 120-180 vuorokautta toisesta rokotuksesta. Vuosittainen tehosterokotus annetaan 12 kk sisällä.

Vaikka 1. tai 2. rokotus on annettu vuoden 2020 puolella, tulee 1.1. alkaen noudattaa uusia aikarajoja.

HUOM! Mikäli rokotteiden väli 1.1.2021 alkaen on yli 12 kuukautta, aloitetaan hevosen rokotusohjelma uudestaan perusrokotuksista ja hevosen kilpailuoikeus palautuu, kun se on saanut kaksi perusrokotusta 21-60 vuorokauden välein. Eli ns. kuukauden "armonaika" on poistunut.

Dopingvaroaika rokotukselle on 5 vrk.

Ratsuhevosten rokottaminen SRL:n rokotusohje

Aluekilpailut ja kansalliset kilpailut

Ensimmäisen perusrokotteen jälkeen annetaan toinen perusrokote 21-92 vrk:n kuluessa. Tehosterokote annetaan 7 kk kuluessa toisesta perusrokotteesta. Tämän jälkeen annetaan tehosterokote vuosittain siten, että rokotusväli ei saa ylittää 365 vuorokautta (yhtä vuotta). Hevonen voi osallistua kilpailuun, kun molemmat perusrokotteet on annettu, edellyttäen, että toisesta perusrokotuksesta on kulunut vähintään 7 vrk ja enintään 7 kk Hevoset, joiden molemmat perusrokotteet on annettu ennen 31.12.2008 ja tehosterokotteet sen jälkeen enintään vuoden (365 vrk) välein, voivat osallistua kansalliseen ja aluekilpailutoimintaan.

Kansainväliset kilpailut

Ensimmäisen perusrokotteen jälkeen annetaan toinen perusrokote 21-92 vrk:n kuluessa. Tämän jälkeen annetaan tehosterokote 7 kk:n kuluessa. Tämän jälkeen annetaan tehosterokote vuosittain siten, että rokotusväli ei saa ylittää 365 vuorokautta.

Jos hevonen ilmoitetaan kansainväliseen kilpailuun, ei viimeisestä tehosterokotteesta (tai toisesta perusrokotteesta) saa olla kulunut enempää kuin 6 kk (+ 21vrk). Viimeisestä rokotteesta tulee aina olla kulunut vähintään 7 vrk kilpailupaikalle saavuttaessa.

Haittavaikutukset

Rokotuksen haittavaikutukset ovat harvinaisia. Tavallisin haittavaikutus on lämmönnousu rokotusta seuraavana päivänä. Jos hevoselle nousee lämpöä, pidetään se viikko levossa rokotuksen jälkeen. Tarvittaessa voidaan käyttää tulehduskipulääkettä laskemaan kuumetta. Rokotuksen jälkeen voi ilmetä kipua tai turvotusta pistokohdassa. Erittäin harvinaisissa tapauksissa rokotusta seuraavien 24-48 tunnin kuluessa hevoselle saattaa ilmaantua allergisiksi luokiteltavia oireita. Tavallisimmin nämä oireet ovat iho-oireita (turvotus, kutina ja urtikaria), harvemmin hengitysvaikeuksia.

Joskus hevosen on todettu sairastuneen rokotuksen jälkeen hengitystieinfektioon. Kaikki Suomessa markkinoilla olevat rokotteet sisältävät joko tapettuja taudinaiheuttajia tai niiden osia, joten ne eivät voi aiheuttaa infektiota. Todennäköisin syy taudin ilmenemiseen rokotuksen jälkeen on se, että hevonen on rokotettu hengitystievirustaudin itämisaikana.