Hevosen rokotukset

 27/01/2024

• Hevonen rokotetaan hevosinfluenssaa ja jäykkäkouristusta vastaan (tetanus). 
• Rokotukset voidaan aloittaa 5-6 kuukauden iässä. 
• Ensimmäisen perusrokotuksen jälkeen toinen rokotus annetaan 21-60 vrk kuluttua ja kolmas rokote 6 kk 21 päivän kuluessa (ratsut) tai 4-6 kk (120-180 vrk) kuluessa (ravurit). Tämän jälkeen rokotus annetaan vuosittain (max 12kk).
  
• Tiineet tammat voidaan rokottaa virusaborttia vastaan herpesrokotteella.

Yleistä

Hevosia rokotetaan Suomessa pääasiassa hevosinfluenssaa, jäykkäkouristusta ja herpesvirusta vastaan. Rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa pitkiäkin katkoksia valmennus- ja kilpailutoiminnassa.

Rokotteessa hevoselle annetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia sellaisessa muodossa, että elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu. Rokottaminen ei suojaakaan heti, vaan kestää 2-3 viikkoa kunnes elimistö on muodostanut vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Kun taudinaiheuttaja kohdataan oikeasti, pystyy elimistö puolustamaan nopeasti näiden vasta-aineiden avulla. Rokotussuojaa täytyy ylläpitää tehosterokotuksilla.

Rokotteiden lisäksi tartuntataudeilta suojaavat hyvä yleiskunto. Hyvä ravinto, hyvä talli-ilma, loishäädöt ja hammashuolto edistävät hevosen terveyttä ja sitä kautta eläimen kyky vastustaa tauteja on parempi.

Hevosen tulee olla rokotettaessa terve. Rokottamista ei suositella heti fyysisen rasituksen tai pitkän kuljetuksen jälkeen. Rokottamisen jälkeen voimakasta rasittamista tulisi välttää kolmen päivän ajan. Kun kolme perusrokotusta on kunnossa, influenssarokotus on voimassa vuoden ja jäykkäkouristus on rokotteesta riippuen voimassa kaksi tai kolme vuotta. Jäykkäkouristusrokotteen tunnistaa yleensä tarrassa olevasta T tai Te kirjaimista.

Kaikki tallin hevoset kannattaa rokottaa, muuten ei saada parasta mahdollista hyötyä. Tallin hevosille muodostuu ns. laumaimmuniteetti kun vähintään 75 % hevosista on rokotettu. Varsa voidaan rokottaa aikaisintaan noin viiden kuukauden iässä, koska emältä maidon mukana saadut vasta-aineet häiritsevät immuniteetin muodostusta.

Tiine tamma kannattaa rokottaa, jotta varsa saa maidosta myös jäykkäkouristusta ja influenssaa vastaan vasta-aineita. Kuukautta ennen varsomista rokotettaessa ternimaidossa vasta-aineet ovat korkeimmillaan.

Tetanus eli jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on Clostridium tetani - bakteerin tuottaman hermomyrkyn aiheuttama vakava sairaus. Bakteeri elää yleisesti eläinten suolistossa ja bakteereja on mm. hevosen lannassa. Bakteerin itiöt voivat elää maaperässä vuosia ja ne pääsevät elimistöön haavojen kautta.

Rokottaminen on tärkeää, koska hevonen on kaikista kotieläimistä herkin sairastumaan jäykkäkouristukseen. Hevosille tulee myös usein haavoja tai vaurioita kavioon. Bakteeri tarvitsee hapettomat olosuhteet, minkä takia se viihtyy syvissä haavoissa.

Sairauden inkubaatioaika on 3-21 vuorokautta, mutta tavallisimmin oireet tulevat 7-14 vuorokauden kuluessa tartunnasta. Hermomyrkky vaikuttaa hermojen välittäjäaineisiin. Sairauden oireita ovat lisääntynyt tuntoherkkyys, lihasjäykkyys ja vilkkuluomen esiintulo. Leuat ovat jäykät, korvien asento voi olla erikoinen ja sieraimet ovat laajentuneet. Syke ja hengitys ovat nopeutuneet ja hevosella voi olla kuumetta ja hikoilua. Hevonen ei halua syödä maasta ja sylki voi valua suusta. Lopulta tulee kouristelua ja hengityslihasten kouristuminen johtaa kuolemaan. Sairauden kesto on yleensä 5-10 päivää.

Hevosinfluenssa

Influenssan aiheuttaa myksovirus, josta tunnetaan kaksi alatyyppiä A/equine/1(A1) ja A/equine/2 (A2). Viruksista on erilaisia kantoja, jotka on nimetty niiden paikkakuntien tai maiden mukaan, joissa virus on aiheuttanut epidemian esim. Praha 56, Miami 63, Newmarket 77, Suffolk 89, Newmarket 1/93, Newmarket 2/93, Newmarket 1/95, Borlänge 91, Kentucky 98, Kentucky 94, Suomi 2008. Sairauden leviäminen on nopeaa ja useat hevoset sairastuvat. Herkimmin sairastuvat 2-3 -vuotiaat. Taudin inkubaatioaika on 1-3 vuorokautta. Tartunta saadaan eritteiden välityksellä tai virus voi kulkeutua ilmassa noin 30 metrin matkan. Toipilaana oleva potilas voi erittää virusta vielä 10 päivän ajan.

Oireita ovat syömättömyys, korkea kuume (41 °C), apaattisuus, sierainvuoto, imusolmukkeiden suureneminen ja yskä. Jos hevonen ei saa jälkitauteja, voivat oireet helpottaa 4-7 päivässä, mutta kuiva yskä voi jatkua viikkoja. Sanotaankin, että hengitystieinfektion jälkeen hengitysteiden pintasolukolla menee kuusi viikkoa palautumiseen. Jos hevosta rasitetaan sairauden aikana tai se muuten stressaantuu se voi saada jälkitauteina bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen. Lepoa vaaditaan vähintään kolme viikkoa. Harvinaisempia jälkitauteja ovat lihastulehdus, verisuonitulehdus ja sydänlihastulehdus.

Herpesvirus

EHV-1 ja EHV-4 aiheuttavat hevosella hengitystietulehduksen. EHV-1 kykenee aiheuttamaan myös abortin viimeisellä tiineyskolmanneksella (virusabortti) tai varsa voi syntyä kuolleena tai erittäin heikkona. EHV-1 voi aiheuttaa hermosto-oireita kuten takapään horjumista tai täydellisen halvaantumisen. EHV-4 ja EHV-1 oireita ovat kuume, kirkas sierainvuoto, nielutulehdus, yskä ja syömättömyys. Hengitystieoireet ovat samanlaiset kuin influenssassa ja näitä ei voidakaan erottaa toisistaan muuten kuin verestä määritettävien vasta-aineiden avulla. Taudin itämisaika on 2-10 vuorokautta. Tartunta leviää pisaratartuntana. Herpesvirukset jäävät usein piileskelemään elimistöön. Oireettomalla kantajalla jokin stressitila esim. pitkä kuljetus, voi laukaista virusinfektion. Rokotteen antama suoja on noin 80 %. Virusabortin ehkäisyyn tiine tamma tulisi rokottaa 5. 7. ja 9. tiineyskuukautena. Paras suoja saadaan laumaimmuniteetin kautta eli rokottamalla kaikki tallin hevoset.

Varsan rokottaminen

Varsa voidaan rokottaa ensimmäisen kerran 5-6 kuukauden iässä. Tätä aikaisemmin rokotusta ei suositella, koska emältä saadut vasta-aineet häiritsevät rokotteen tehoa. Jos varsan emää ei ole rokotettu, voidaan varsalle rokotus antaa hieman tätä aikaisemmin.