Näivetystauti, EIA

01/01/2016

Equine infectious anemia, EIA

Näivetystauti on parantumaton virustauti, jonka aiheuttaa lentiviruksiin kuuluva virus. Se on sukua ihmisen HIV:lle ja kuuluu retrovirusten perheeseen. Muita lentiviruksia ovat mm. lampaan Maedi-Visnan aiheuttaja, kissan leukemiavirus (FeLV) ja naudan leukemiavirus (BLV). Viruksen saanut hevonen jää aina tartunnan kantajaksi. Tauti leviää veren tai muiden eritteiden välityksellä. Tavallisimmin tauti leviää verta imevien hyönteisten, kuten hevospaarmojen ja pistokärpäsen välityksellä, mutta myös saastuneiden neulojen, verensiirtojen tai hammashoitovälineiden välityksellä. Hyttyset sen sijaan eivät ole merkittäviä viruksen levittäjiä. Virus voi tarttua myös emästä varsaan istukan välityksellä. Virus ei tartu ihmiseen eikä muihin kuin hevoseläimiin. EIAV infektoi monosyyttejä ja marofageja. Virus on erittäin muuntautumiskykyinen.

Virus on löydetty vuonna 1904. Suomessa tautia on todettu viimeksi vuonna 1943. Vuonna 2010 tautia on ollut mm. Romaniassa, Italiassa, Saksassa, Iso-Britaniassa, Belgiassa ja Ranskassa. Tartunnan kantajat ovat voineet löytyä rutiinitarkastuksissa, ilman että hevosella olisi merkittäviä oireita. Ennen hevosen tuomista Suomeen siitä kannattaisi tutkia EIA-vasta-aineet kantajuuden selvittämiseksi. EU:n sisäisissä tuonneissa määritystä ei vaadita, muista maista kuin Romaniasta tuotaessa. EU:n ulkopuolelta tuotaessa, kuten Venäjältä, hevosesta pitää olla EIA-vasta-ainemääritys tehtynä ennen hevosen tuontia. Näivetystauti on vastustettava eläintauti. Jos hevosenomistaja epäilee näivetystautia, tulee siitä ilmoittaa virkaeläinlääkärille. Virkaeläinlääkärin tarkastus ja verinäytteet taudin varalta ovat maksuttomia.

Oireet

Näivetystaudin oireet ovat epämääräisiä, joten tauti voi jäädä tunnistamatta. Taudin oireet voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Akuutti vaihe on ohimenevä ja kestää vain 1-3 päivää. Oireita ovat kuume, apaattisuus, verihiutaleiden vähyys ja anemia. Limakalvoilla voi olla verenpurkaumia. Hevonen voi kuolla muutamassa viikossa. Jos hevonen selviää akuutista vaiheesta, siitä tulee taudin kantaja. Kroonisessa muodossa, joka voi kestää vuoden, voi olla aaltoilevaa kuumetta, anemiaa ja turvotuksia. Kuumejaksojen välillä hevonen voi vaikuttaa terveeltä. Tauti johtaa lopulta voimakkaaseen anemiaan, kuihtumiseen (näivettymiseen) ja kuolemaan. Jos hevonen selviää tästä vaiheesta, alkavat kuumejaksot harventua ja hevoselle tulee ns. subkliininen eli piileväoireinen vaihe, jossa hevonen on taudin kantaja, mutta se vaikuttaa kliinisesti terveeltä. Hevonen toimii viruksen varastona eli reservuaarina.

Diagnoosi

Vasta-ainetutkimus verestä ns. Cogginsin testi. Vasta-aineita voidaan havaita 14-28 vrk infektion jälkeen.

Hoito

Tautiin ei ole olemassa rokotetta eikä hoitoa. Sairastuneet hevoset tulee lopettaa taudin leviämisen estämiseksi.

Lähteet

Mair, Ts ja Hutchinson RE, Infectious Diseases of the horse, Equine Veterinary Journal, 2009

https://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/hevoset/naivetystauti/