Poskiontelotulehdus, sinusiitti

20/10/2016

Sinusiitti, sinusitis, equine paranasal sinusitis

Anatomiaa

Hevosella on kuusi parillista nenän sivuonteloa (sinus paranasales).

• Frontal Sinus yhdistyy dorsal conchal sinukseen (Frontoconchal sinus)
• Dorsal Conchal Sinus
• Vental Conchal Sinus
• Middle Conchal Sinus
• Maxillary Sinus jakautuu kahteen osaan caudal ja rostal
• Sphenopalatine Sinus (myös nimellä palatine sinus)

Kaikki sinukset ovat joko suoraan tai epäsuorassa yhteydessä nenäonteloon. Ventral conchal sinus on rostal maxillary sinuksen kautta yhteydessä nenäonteloon. Dorsal conchal, frontal ja middle conchal ja spenoplataine sinukset ovat caudal maxillary sinuksen kautta yhteydessä nenäonteloon.

Tulehduksen syitä

• Primaarinen sinusiitti
• Sekundaarinen sinusiitti
• Hammasperäinen
• Sienen aiheuttama
• Poskiontelon kysta
• Etmoidaali hematooma
• Kasvain

1-5- vuotiaat hevoset ovat alttiimpia bakteeri-infektiolle ja primaariselle sinusiitille, Vanhemmat hevoset taas alttiimpia hammasperäiselle sinusiitille.

Oireet

• Toispuoleinen sierainvuoto
• Mahdollisesti toispuoleinen kyynelvuoto
• Mahdollisesti verensekainen toispuoleinen sierainvuoto
• Mahdollisesti päänravistelu
• Mahdollisesti turvotusta silmän alla
• Mahdollisesti leuanalusimusolmukkeen suureneminen
• Mahdollisesti ilman virtauksen estyminen toisesta sieraimesta
• Mahdollisesti kuumetta

Tavallisin oire on toispuoleinen, limainen tai märkäinen sierainvuoto, jossa joskus voi olla mukana vähän verta. Harvinaista on että sinusiitti olisi molemmilla puolilla samanaikaisesti. Pahanhajuinen vuoto voi viitata hammasperäiseen tai sienen aiheuttamaan sinusiittiin. Lisäksi voi olla kyynelvuotoa, jos turvotus painaa kyynelkanavaa. Muita oireita voi olla sairastuneen puolen leuanalusimusolmukkeen suureneminen tai pään ravistelu.

Diagnoosi

• Röntgenkuvat:lateraali ja dotrsoventraali kuva. Röntgenkuvassa voidaan nähdä nestelinja poskiontelossa. Lisäksi kuvataan yläposkihampaiden juuret, mutta aina tulehdus hammasjuuressa ei näy röntgenkuvissa, vaan tarvittaisiin skintigrafiaa, tietokonetomografiaa tai magneettikuva. Näistä skintigrafia on mahdollista Suomessa.
• Perkutointi: Poskiontelon koputtaminen voi tuottaa vaimeamman äänen sairaalla puolella.
• Suun tutkiminen.
• Rinoskopia: nenäontelon tähystyksessä voidaan nähdä eritettä poskiontelon tyhjentymisaukon kohdalla nenäontelossa.
• Sinoskopia: otsaontelo (Sinus Frontalis) voidaan tähystää endoskoopilla kun onteloon on ensin porattu reikä. Sinus Frontaliksen lisäksi päästään tutkimaan dorsal conchal sinus ja caudal maxillary sinus. Rikkomalla Vental conchal bulla, voidaan päästä näkemään myös vetral conchal sinus ja rostal maxillary sinus. Ontelossa voidaan nähdä eritettä tai sienen aiheuttamia plakkeja. Limakalvojen verenpurkaumat, turvotus ja erite vahvistavat poskiontelotulehduksen, mutta eivät kerro sen aiheuttajasta.
• Sinosenteesi: poskinotelopunktaatti voidaan tehdä neulan ja ruiskun avulla. Punktaatilla voidaan selvittää onko röntgenkuvassa näkyvä massa nestettä vai kystan sisältöä,
• Bakteeriviljely

Primaari sinusiitti

Poskiontelotulehdus voi tulla bakteeri-infektion (esimerkiksi Stretococcus equi var equi tai var zooperidemicus) aiheuttaman hengitystie-infektion jälkitautina. Jos viljelyssä kasvaa vain yksi bakteeri, joka on tavallisimmin beetahemolyyttinen streptokokki, kyseessä on todennäköisesti primaari sinusiitti. Jos tulehdus on hammasperäinen, viljelyssä kasvaa useampia bakteereita. Hoitona on penisilliini antibiootti. Akuutti primaari sinusiitti voi parantua pelkällä antibioottihoidolla, mutta jos vaiva on pitkittynyt tai mätä on paksua, tarvitaan huuhteluhoitoa. Poskiontelon huuhtelut otsaontelon kautta 2-3 kertaa päivässä 5-10 päivän ajan

Normaalisti poskiontelon tyhjentyvät nenäonteloon, mutta kroonisessa tulehduksessa reitti voi olla ahtautunut. Jos erite on paksua ja kertynyt ventral conchal sinukseen tarvitaan leikkaus, jossa alue puhdistetaan sinukseen tehtävän luisen "luukun" kautta (nasoforontal flap) ja tehdään tarvittaessa uusi tyhjentymisaukko nenäonteloon. Leikkaus olisi hyvä tehdä rauhoituksessa, koska pään korkeampi asento vähentää leikkausalueen verenvuotoa nukutukseen verrattuna.

· Hammasperäinen sinusiitti

Hammasperäisissä sinusiitissa voidaan suun tutkimuksessa havaita infundibulaarinen karies, murtuma, diasteema (kahden hampaan väliin menee rehua) tai merkkejä hammasytimen tulehduksesta. Koska kauimmaisten poskihampaiden 08-11 juuret ulottuvat poskionteloon, voi tulehdus päästä poskionteloon tulehtuneesta hampaasta tai sen vierestä. Hoitona on infektoituneen hampaan poisto

Oromaksillaarinen fisteli (oroantraalinen fisteli)

Takimmaisten poskihampaiden poiston seurauksena voi muodostua epänormaali aukko suusta poskionteloon (fisteli), jonka kautta rehua voi päätyä poskionteloon. Hoitona ovat poskiontelon huuhtelut ja hampaan poistoaukon täyttäminen, kunnes limakalvo on parantunut. Fisteli voi syntyä myös takimmaisinten poskihampaiden välissä olevan diasteeman seurauksena. Rehua painautuu syödessä diasteemaan, mikä tuhoaa hampaan kiinnityskudosta ja lopulta rehu voi kulkeutua poskionteloon asti.

· Sienen aiheuttama eli mykoottinen sinusiitti

Tavallisimmat aiheuttajat ovat Aspergillus fumigatus ja harvinaisempi Pseudallescheria boydii. Sienen aiheuttama sinusiitti voi olla primaarinen tai tulla kroonisen bakteeriperäisen sinusiitin, poskionteloleikkauksen tai hammasjuuritulehduksen seurauksena. Sienen aiheuttamassa sinusiittissa hoitona on huuhtelu jodiliuoksella ja sienilääkkeellä (enilkonantsoli). Sientä voidaan epäillä, jos poskiontelossa näkyy plakkeja. Niistä voidaan ottaa näyte sieniviljelyyn.

· Poskiontelon kysta

Kysta on nestetäytteinen rakkula, joka voi olla synnynnäinen. Tavataan tavallisimmin alle 1-vuotiailla, mutta myös vanhemmilla hevosilla tavattu. Kysta on yleensä lähtöisin maksillaarisesta sinuksesta tai vental conchal sinuksesta, mutta voi ulottua sinus frontalikseen asti. Oireena on heikentynyt ilmavirtaus toisesta sieraimesta, sierainvuoto ja muutokset pään muodossa esimerkiksi turvotusta silmän alla olevassa luussa. Kysta voidaan diagnosoida paremmin röntgentutkimuksella kuin tähystyksellä. Hoitona on kystan poisto leikkauksella. Ennuste on yleensä hyvä.

· Etmoidaali hematooma

Nenäontelossa tai sinuksessa kasvainta muistuttava massa, joka kuitenkaan ei ole kasvain vaan verisuonimuutos. Tavallisempi yli 6-vuotiailla hevosilla. Tavallisin oire on ajoittainen tosipuoleinen verenvuoto sieraimesta. Jos massa on suuri, voi ilmanvirtaus sieraimesta olla heikentynyt ja hengitys haista pahalle. Hematooma voidaan yleensä diagnosoida tähystystutkimuksella. Hoitona on 4 % formaliini-injektio tai leikkaus. Hematooma voi olla kroonisen infektion, toistuvien verenvuotojen seuraus tai synnynnäinen. Tarkkaa syntymekanismia ei tunneta,

· Kasvain

Levyepiteelikarsinooma on yleisin kasvain poskiontelossa. Harvinaisempia kasvaimia ovat adenokarsinooma, osteogeeninen sarkooma, lyfosarkooma, myksooma, osteooma. Ennuste on huono, koska kasvain on vaikea poistaa ja ne ovat usein pahanlaatuisia.

Lähteitä

• Ainsworth D.M. Hackett R.P Disorders of the respiratory System. Teoksessa Equine Internal Medicine, Saunders, second edition 2004.
• Dixon P. Paranasal sinuses-Anatomy, Abnormalities and treatment, luentomuistiinpanot 2012
• Easley J, Dixon P.M, Schumacher J. Equine Denistry,Saunders-Elsevier 3nd Edition 2011
• Lavoie J-P ja Hinchcliff K.W. Blackwell's five-minute veterinary consult: Equine. Wiley-Blackwell, Second edition 2008.
• Nickel R. Schummer A, Seiferle E. The viscera of the domestic mammals. 2nd edition Verlag Paul Parey 1979