Pukinkavio

01/01/2016

Hankittu jännekutistuma, club foot, acquired flexural deformity of the distal interphalangeal joint

Jännekutistuma on tila, jossa nivel on koukistuneessa asennossa ja varsa ei pysty normaalisti ojentamaan jalkaa. Jännekutistuma voi olla synnynnäinen tai hankittu. Synnynnäinen jännekutistuma ilmenee yleensä etupolvista tai vuohisissa. Hankittu jännekutistuma on tavallisimmin kavionivelessä tai vuohisnivelessä Pukinkavoksi kutsutaan tilaa, jossa kavio on normaalia pystymmässä asennossa ja kavionivel on koukistuneessa asennossa. Tämän aiheuttaa kiristynyt syvä koukistajajänne. Jänne kiinnittyy kavioluun pohjaan ja kiristyessään vetää kavion normaalia pystympään asentoon, jolloin kavion kanta voi irrota maasta ja varsa kävelee kavion kärjellä. Pukinkavio kehittyy yleensä 2-8 kuukauden ikäiselle varsalle varsan kasvaessa nopeasti, jolloin jänteet ja luut eivät kasva samaa tahtia. Pukinkaviolle voivat altistaa: perinnöllinen taipumus, toisen jalan trauma tai esimerkiksi paise, jolloin varsa ei varaa painoa jalalle normaalisti tai liikaruokinta. Pukinkavio voi tulla vain toiseen etujalkaa esimerkiksi laitumella varsan syöntiasennosta johtuen. Varsa ei varaa jalalle painoa normaalisti ja jänteet alkavat supistua. Kavio alkaa kulua etuosastaan ja tämä pahentaa entisestään tilannetta. Jos asiaan ei puututa heti, tilanne voi pahentua nopeasti. Varsoilla on normaalistikin pystymmät kaviot kuin aikuisilla hevosilla. Pukinkavioksi kavio voidaan määritellä jos kaviokulma on yli 60 astetta. Pukinkavio voidaan jakaa kahteen eri asteeseen.

Tyyppi I (lievä tai kohtalainen pukinkavio)

Kavion etupinta on enintään 90 asteen kulmassa maahan nähden.

Tyyppi II (vakava pukinkavio)

Kavion etupinta on yli 90 asteen kulmassa maahan nähden. Kannat nousevat irti maasta. Ruununraja on yhtä korkealla varpaalla ja kannoilla sivusta katsottuna.

Toinen jännekutistuman muoto on vuohisnivelen koukistuma. Tämä on tyypillisempi 1-2 vuotiailla. Vaivan on ajatellaan johtuvan siitä, että hankoside menettää elastisuuttaan ensimmäisen elinvuoden aikana. Oireena havaitaan vuohisen nyrjähtelyä eteenpäin, mutta kavio on sen sijaan maassa normaalissa asennossa.

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu jalan ulkomuotoon. Tarkastellaan kaviokulmaa ja osuvatko kannat maahan. Röntgenkuvilla ja myös valokuvilla voidaan tarkkailla tilan edistymistä.

Hoito

• Varsa pidetään karsinalevossa tai karsinan kokoisessa sairastarhassa hoidon aikana. Liiallinen liikunta saa jänteet ja lihakset väsymään ja kiristymään eli varsa tarvitsee lepoa, mutta toisaalta hieman kontrolloitua liikuntaa, jotta jänne venyisi.
• Pukinkaviokenkä (Dallmer Club Foot Hoofshoe liimakenkä eli nokkakenkä). Kenkä kiinnitetään liimalla. Kenkää ei voi pitää kovin pitkään kerrallaan (enintään 10-21 päivää) kavion kasvun takia. Sitten voidaan pitää parin viikon tauko. Punkinkaviokengässä on nokalla pidennys, joka estää kavion kulumista edestä ja auttaa jalkaa oikeaan asentoon. Kenkään voidaan kiinnittää ruuveilla tarvittaessa myös kiila. Kanta saa irrota maasta enintään 1 cm, jotta koukistajajänteeseen ei kohdistu liiallista venymistä. Kenkiä on kolmea eri kokoa pikkuvarsoille. Isommille varsoille on mahdollista laittaa ns. kuffi-kenkä (Dallmer cuff) joka kiinnitetään liimalla ja siihen voidaan kiinnittää alumiinikengän palasta nokka suojaamaan kavion kärkeä.
• Kontrolloitu liikunta kovalla alustalla. Talutus 10 min kerrallaan kolme kertaa päivässä.
• Tulehduskipulääkitys vähentämään kipua. Kipu saa lihaksen ja jänteen kiristymään.
• Mahdollisesti mahahaavalääkitys kipulääkekuurin takia.
• Synnynnäisissä jännekutistumissa hoitona käytetään tetrasykliiniä ja lastaa jalan etupinnalla. Tetrasykliini tehoaa parhaiten alle kolmen päivän iässä. Myöhäisemmän iän jännekutistumissa lääkkeen teho ei välttämättä ole niin hyvä. Tetrasykliini löystyttää jännettä. Lääkkeen vaikutus nähdään kahdessa vuorokaudessa. Lääkkeen voi uusia 2-3 kertaa.
• Lievissä tapauksissa, kun kanta on vielä maassa, voidaan hieman raspata kannoilta, mutta jos kavio on kovin kulunut ja kannat ovat irti maasta, pelkkä raspaus ei enää riitä, vaan tarvitaan liimakenkä.
• Jos nämä hoitotoimenpiteet eivät auta, voidaan leikkauksella katkaista syvän koukistajan tukiside. Tukiside on sääriluun ja syvän koukistajajänteen välissä ja sen katkaisu auttaa syvää koukistajaa venymään.

Ennuste

Lievissä tapauksissa on kohtalainen tai hyvä ennuste. Vakavissa tapauksissa ennuste on huono. Hoito pitää aloittaa mahdollisimman pian. Hoitamattomana pukinkaviosta voi kehittyä nivelrikko.

Lähteet

• Adams S.B ja Santschii E.M. management of congenital and acquired flexural limb deformities. AAEP proceedings Vol 46, 2000
• Granström J et al, Hevosen kengitys, Opetushallitus 2011
• Loving N.S Managing the Club Foot. The Horse, August 2013
• McAuliffe SB, Slovis NM. Color Atlas of Diseases and Disordes of the foal, Saunders Elsevier 2008.
• Stashak TS. Adams' Lameness in horses 5th edition, Lippincott Williams & Wilkins 2002
• www.hufsch.de