Astma

Hevosen pöly-yliherkkyys, astma

10/06/2017

Pölyallergia, puhkuri, recurrent airway obstruction, RAO, ent. Chronic Obstructive pulmonary disease, COPD, broken wind, chronic hypersensitivity bronchitis, small airway disease, SAD, allergic airway disease, equine asthma

RAO on hevosen keuhkosairaus, joka muistuttaa ihmisen astmaa. Oireet aiheuttaa allerginen reaktio heinälle, homeitiöille ja siitepölylle. Sairaus on tavallisempi hieman vanhemmilla (yli 5-vuotiailla) hevosilla. Oireet ovat voimakkaammat talvisin, kun hevosta pidetään enemmän sisällä ja oireet helpottavat kesällä ulkona. RAO-termi pitää sisällään myös kesälaitumella esiintyvän muodon, jossa hevonen on allerginen siitepölyille (summer pasture associated obstructive pulmonary disease, SPAOPD). Pölyallergia on tavallisempi sairaus pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa hevosia pidetään paljon sisällä ja heinän kuivaaminen voi olla vaikeaa. Sukupuolella ei ole havaittu olevan merkitystä sairauden syntyyn, mutta perinnöllistä alttiutta on havaittu. Jo Aristoteleen (333 jKr.) teksteissä on puhuttu puhkurista. Viime vuosisadan alussa ajateltiin, että syöty heinä painaa hevosen palleaa ja aiheuttaa siten hengitysvaikeuksia. Myöhemmin havaittiin heinän, keuhkoputkien supistumisen, tulehduksen ja yliherkkyyden yhteys. Homeet (Faenia rectivingula, Aspergillus fumigatus ja Thermoactinomyces vulgaris), orgaaninen pöly ja endotoksiinit joita on rehuissa, aiheuttavat tautia. Myös varastopunkit (Lepidoglyphus destructor)ja pölypunkit (Dermatophagoides pterynyssinus) liittyvät puhkuriin. Varastopunkkeja on heinässä ja oljissa.

Huolimatta epidemiologisten tutkimusten puuttumisesta, useat tutkijat ovat raportoineet virusinfektion ja puhkurin yhteydestä. Virusinfektion aikana voi hevoselle tulla puhkurityyppisiä oireita, jotka voivat mennä ohi tai virusinfektio voi laukaista hevoselle puhkurin.

Hengitysteiden sileälihas hypertrofoituu, pikarisolujen määrä lisääntyy ja voi tulla alveolien sidekudostumista. Nämä muutokset vaikuttavat keuhkojen elastisuuteen ja estävät täydellistä keuhkoputkien avautumista. Muutokset voivat osaltaan selittää miksi keuhkojen toiminta kroonisesti sairastuneilla hevosilla ei palaudu normaaliksi hoidon jälkeen.

Kliiniset oireet

Oireet voivat olla aluksi yskähtelyä aamuisin, rasituksen alussa, syödessä tai juodessa. Pidemmälle edenneessä pölyallergiassa oireena ovat: yskä, usein vaalea sierainvuoto, pumppaava hengitys ja pahassa hengenahdistuksessa sieraimet voivat laajentua ja peräaukko voi liikkua hengityksen tahdissa. Hevosella on nopeampi sisäänhengitys ja vaikeutunut uloshengitys, jossa ensin supistuu rintakehä ja sitten vatsalihakset. Uloshengityksessä voi kuulua vinkunoita ja rohinoita. Jos henkitorvessa on paljon eritettä, se voi vinkua. Tyypillinen piirre on, että oireet helpottavat, kun hevonen laitetaan hyvään talli-ilmaan tai laitumelle. Oireet ovat yleensä pahemmat talvella, kun hevonen on enemmän sisällä ja tallin ovia pidetään kiinni. Allerginen reaktio hengitysteissä johtaa limanmuodostumiseen, pienten keuhkoputkien paksuuntumiseen ja supistumiseen. Lima ärsyttää hengitysteitä ja laittaa hevosen yskimään.

Pitkälle edennyttä kroonista polyallergiaa kutsutaan puhkuriksi. Hevosella on tällöin ollut toistuvasti esimerkiksi useampana talvena yskää ja hengeanhdistusta, mikä näkyy pumppaavana hengitysliikkeenä. Hoitamattomana tästä voi seurata jopa hevosen laihtumista ja mahdollisesti ulomman vinon vatsalihaksen hypertrofia (puhkurivako).

Diagnoosi

Diagnoosi voi perustua esitietoihin ja hevosen oireisiin. Hevoselle voidaan lisäksi tehdä hengitysteiden tähystys, voidaan ottaa keuhkohuuhtelunäyte (BAL), verikaasumääritys, verinäyte ja keuhkoröntgenkuva. Keuhkohuuhtelunäytteessä neutrofiilien määrä on lisääntynyt (yleensä yli 25 %). Verikaasumäärityksellä saadaan tietoa hapetuksen tasosta. Normaalisti veren happiosapaine on 73-98 mmHg, puhkurissa jopa 40-60 mmHg. Veren hiilidioksidiosapaine voi olla lievästi noussut. Verinäytteessä tulehdusarvot ovat yleensä normaalit tai lievästi koholla. Pidempiaikaiseen hengitysvajaukseen hevonen reagoi tuottamalla enemmän punasoluja, mikä voidaan havaita tavallista korkeampana hemoglobiinina ja hematokriittina.

Hoito-ohjeet omistajalle

Ilmanvaihto tallissa

Tarkkaile millainen ilma tallissa on aamulla kun avaat tallin oven. Jos tallissa on huono ilma, siellä haisee ammoniakki tai kosteus tiivistyy kattoon ja ikkunoihin talvella, silloin ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Karsinoiden seinissä tulee olla tuloilma-aukot ja tallin katossa poistoilma-aukko. Tulo-ilma aukkoja on voitava säätää helposti tarpeen mukaan. Talli-ilma voi olla käytävällä aika hyvä, mutta jos hevosen karsina on kovin umpinainen, voi ilma karsinassa olla tosi huono. Silloin kannattaa tehostaa karsinan siivousta, ettei ammoniakki haise ja porata reikiä karsinan seiniin tai laittaa kalterit, jotta ilma vaihtuu karsinassakin. Lämpötila saa tallissa talvella alle 10 °C ja kosteus noin 60 %. Ilmatilaa tulisi olla 45-50 m3 hevosta kohti. Lain mukaan tallin korkeudeksi riittää 2,2-2,5 metriä hevosen koosta riippuen, mutta ilmatilan kannalta 3,5-4 metrin korkuinen talli olisi paras.

Ulkoilu

Hevosta pidetään mahdollisimman paljon ulkona. Hyvällä talli-ilmalla on silti ratkaiseva merkitys. Vaikka hevonen saisi olla koko päivän (12 tuntia) ulkona, tulee sisälläoloaikaa silti 12 tuntia, mikä on pitkä aika olla tallissa, jos hevonen siellä herkistyy pölylle. Parasta olisi jos hevonen saisi olla aina ulkona. Sään suojana tulee olla pihatto, jossa on kolme seinää ja neljäs seinä suljettavissa tai sellainen ettei tuuli pääse suoraan sisään. Pihatossa tulee olla puhdas ja kuiva makuualusta. Vaikka hevonen asuisi pihatossa, tulee olla varalta lämmin karsinatila sairastumista varten.

Säilöheinä

Säilöheinä on ehdottomasti paras, johon pitäisi siirtyä varovasti mahdollisimman pian. Ensiapuna heinät voidaan kastella upottamalla noin 15 min ajaksi. Pelkkä heinien suihkuttelu ei riitä ja kasteluvesi pitää vaihtaa joka kerta. Tässä kuitenkin menetetään ravintoaineita ja vesi ei kulkeudu heinän korren sisälle, missä voi olla pölyä. Kastelu ei siis yleensä ole riittävä toimenpide vaan lähinnä ensiapu. Myös tallin muille hevosille olisi paras antaa säilöheinää, jotta tallissa ei käsiteltäisi kuivaheinää ollenkaan. Säilöheinää saa myös pienemmissä paaleissa 25 kg ja 60 kg, jotka sopivat pienille talleille. Pölyistä tai homeista heinää ei saa antaa missään tapauksessa. Heinät jaetaan ja talli ja karsinat siivotaan hevosen ollessa ulkona. Heinää ei saa tiputtaa tallin ylisiltä alas. Heiniä ei pitäisi säilyttää ollenkaan tallissa pölyallergisen hevosen lähellä. Heinät tarjotaan lattialta, jotta eritteet pääsevät valumaan sieraimista alaspäin.

Heinän höyrytys

Jos hevoselle ei jostain syystä säilöheinä sovi, on mahdollista hankkia heinänhöyrytin (HappyHorse Stablemate, Haygain hay steamer). Laitteen kuuma vesihöyry tappaa heinän homeitiöitä.

Kuivikkeet ja karsinan siivous

Karsinat siivotaan ja käytävät harjataan hevosen ollessa ulkona. Pölyä on runsaasti ilmassa ainakin kahden tunnin ajan siivouksesta. Erittäin herkkä hevonen kannattaa myös harjata ulkona. Olki sitoo huonosti ammoniakkia ja jos se on huonolaatuista, siinä on homeitiöitä. Turve, puru,hamppukuivike, pellavakuivike, olkipelletti ja ruokohelpipelletti käyvät. Karsina pidetään puhtaana ja kuiviketta tulee olla tarpeeksi, jotta virtsan ammoniakki ei haise ja ärsytä hengitysteitä. On mahdollista laittaa kuivikkeen alle myös ammoniakkia sitovaa valmistetta, jos hevosen virtsa on voimakkaan hajuista (Sweet PDZ Refresher). Silminnähden pölyisissä tiloissa voi olla vähemmän oireilevia hevosia kuin pölyttömässä tilassa. Syy voi olla siinä, että vain pienet alle 5 μm hiukkaset pääsevät alempiin hengitysteihin. Haitallisimpia partikkeleita ovat mikro-organismit (homeet), endotoksiinit ja proteinaasit. Näiden pääasiallinen lähde on rehu ja kuivike.

Liikunta, C-vitamiini, omega-rasva-hapot

Liikunta irrottaa limaa, joten liikunta on sallittua jos hevosella ei ole akuuttia hengenahdistuskohtausta. C-vitamiinilla on todettu olevan hyviä vaikutuksia hengitystievaivoissa, joten C-vitamiinilisää voi kokeilla ruokinnassa. omega3 rasvahapoilla on tulehdusta vähentävää vaikutusta. Niitä saa kalaöljystä ja pellavaöljystä.

Lääkkeellinen hoito

Jos hevosella on yskää ja hengenahdistusta, on syytä aloittaa lääkekuuri helpottamaan hevosen oloa. Samaan aikaan on kuitenkin tehtävä muutoksia talliolosuhteissa (ilmanvaihdon parantaminen, heinän vaihto säilöheinään). Muuten oireet palaavat lääkityksen loppumisen jälkeen takaisin.

Kortikosteroidit (deksametasoni, prednisolon, inhaloitavana flutikasoni)

Kortikosteroidit ovat tehokkain hoitomuoto ja ainoa hoitomuoto, joka kohdistuu tulehdukseen. Kortisonilääkitykseen liittyy lisääntynyt riski infektioille ja kaviokuumeelle, mutta yleensä kortisonikuurin hyödyt ovat merkittävästi haittoja suuremmat. Kortisonia voidaan antaa pistoksena, tabletteina tai inhalaation avulla. Inhaloitavat lääkkeet voidaan annostella esimerkiksi Equine Haler -laitteen avulla. Inhalaatiolla lääke saadaan suoraan keuhkoihin, joten kortisonimäärä saadaan pienemmäksi ja samalla vähennetään lääkkeen haittavaikutusriskiä. Kortikosteroideja ei suositella tiineille eläimille. Lääkitys tulee aina lopettaa vähitellen.

Limaa irrottavat yskänlääkkeet (asetyylikysteiini)

Lievissä tapauksissa limaa irrottavasta lääkkeestä saattaa olla apua.

Bronkodilataattorit

Klenbuteroli (β2 -agonisti) avaa hengitysteitä, mutta toisaalta mahdollistaa pölyn kulkeutumisen paremmin keuhkoihin. Käytetään lähinnä lyhyt kuuri akuutissa hengenahdistuksessa. Lääke menettää tehoaan muutaman päivän kuluttua. Ei saa käyttää lähellä varsomista. Keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä voidaan annostella myös inhalaatiosuihkeena: ipratropium, salbutamoli tai salmeteroli.