HEVOSEN YLIPAINO
(Overweight horse, Equine Obesity)

Yleistä:

Ylipaino altistaa kaviokuumeelle, nivelvaivoille, metaboliselle oireyhtymälle (sokeriaineenvaihdunnan häiriö) ja hyperlipemialle (rasva-aineenvaihdunnan häiriö). Ainoa keino laihduttaa hevosta on ruokinnan vähentäminen ja liikunnan lisääminen. Laihduttaminen voi olla hankalaa koska hevonen syö luonnossa 18 tuntia päivässä ja liian harvat ruokintakerrat voivat altistaa mahahaavalle. Mahahaavalle altistuu jos ruokintaväli on yli 4-6 tuntia. Hevosen lihavuuskunnon eli kuntoluokan määrittämiseen on olemassa kolme erilaista järjestelmää. Asteikko 1-5, jossa hyvä on 3. Eurooppalainen asteikko 1-7, jossa hyvä on 4 ja amerikkalainen Henneken asteikko 1-9, jossa hyvä on 5.

Ohjeita hevosen laihduttamiseen:

Eurooppalainen kuntoluokitusasteikko:

1. Hyvin laiha. Nahka kylkiluiden päällä on tiukka ja okahaarakkeet ovat selvästi näkyvissä. Rasvakudosta ei ole tai se on ohut. Kaula on kuihtunut. Lantio on kapea.
   
2. Laiha. Kylkiluut ja okahaarakkeet ovat selvästi näkyvissä. Rasvakerros kylkiluiden päällä on ohut. Kaula on kapea. Lantio on kapea.
   
3. Kohtalainen/hoikka. Kylkiluut ovat heikosti nähtävissä. Selkäranka on peittynyt, mutta okahaarakkeet ovat tunnettavissa. Kaula on kapea.
   
4. Hyvä. Kylkiluut ovat peitossa ja helposti tunnettavissa. Okahaarakkeet ovat peitossa, mutta tunnettavissa. Selkä on tasainen. lantio on rasvakerroksen peittämä ja pyöreä. Kaula on kiinteä.
   
5. Lihavahko. Rasva kylkiluiden päällä tuntuu pehmeältä. Rasvaa alkaa kertyä sään ympärille, kyynärpäiden taakse ja kaulaan. Rasva hännän tyvessä on pehmeää.
   
6. Lihava. Kylkiluiden tuntemiseksi täytyy painaa niiden päällä olevaa rasvakerrosta. Selkärangan kohdalla on vako. Lantion ympärillä ja hännän tyvessä on pehmeää rasvaa. Rasvaa on kertynyt sään ympärille, kyynärpään taakse ja kaulaan.
   
7. Hyvin lihava. Kylkiluiden tunteminen on vaikeaa tai mahdotonta. Vako selkärangan päällä on syvä. Rasva hännän tyvessä on hyvin pehmeää ja pullottavaa, samoin sään ympärillä, kyynärpään takana ja kaulassa. Rasvaa on kertynyt niskaan ja kaulassa on poimuja

Liikunta

Liikunta parantaa kudosten aineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja auttaa painonhallinnassa. hevonen olisi hyvä liikuttaa hikeen esimerkiksi 4 kertaa viikossa 50min tai 30min liikuntaa joka päivä (viikon liikuntamäärä 200min). Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei saa liikuttaa, mutta kun kaviokuume on mennyt ohi, voidaan liikunta aloittaa vähitellen

Laihdutusohjeita

• Rehuista pois väkirehut ja sokerit kuten melassi
  
• Syötä vain analysoitua heinää ja jokaisena päivänä heinäannos punnitaan, eikä anneta silmämääräisesti. Voidaan punnita koko päivän annos ja jakaa se valmiiksi osiin esim heinä pusseihin tai ämpäreihin (5-6 osaa).
  
• Jos analyysiä ei ole vielä tehty ja kaviokuume on päällä, anna heinää joka on kasteltu upottamalla 30-60 minuutin ajaksi hiilihydraattien vähentämiseksi. Vesi tulee vaihtaa joka kerta. Heinien kastelu pidemmän päälle ei ole järkevää, koska myös tärkeitä ravintoaineita häviää heinästä samalla.
  
• Ei omenoita, melassia, leipiä tai mitään makeaa. Makupalojen antaminen aiheuttaa aina insuliinipiikin.
  
• Myös porkkanassa on hiilihydraatteja.
  
• Vehnälesettä voi antaa vähän, kun "muutkin saavat ruokaa" tai kivennäisten kyytipojaksi. Lese on kasteltava, koska turpoaa (max 0,5 litraa päivässä)
  
• Hevonen tarvitsee kivennäisiä ja vitamiineja kavion kasvuun
  
• Painon seuranta painomittanauhan avulla esimerkiksi kerran viikossa.
  
• Laihduttamisessa heinää voidaan aluksi antaa 1,5 % hevosen painosta esim. 270kg shettikselle annetaan 4kg heinää päivässä. Jos tällä heinämäärällä laihtumista ei tapahdu 1-2kk aikana. Voidaan heinää antaa 1,25 % painosta eli 3,4kg heinää päivässä.
  
• Erittäin tiukka dieetti on 1 % hevosen painosta vuorokaudessa eli 2,7kg heinää kyseiselle shettikselle. Heinät annetaan useassa erässä päivän aikana, jotta maha ei olisi yhtäjaksoisesti pitkään tyhjänä (mahahaava vaara). Näin rajusta dieetistä voi tulla käytöshäiriöitä. Seuraa tarkkaan hevosen oireita. Painomittanauhoja ja heinävaakoja saa edullisesti hevostarvikeliikkeistä ja nettikaupoista.
  
• Suolakivi, kivennäiset ja vitamiinit annetaan päivittäin.
  
• Pieniverkkoista heinäverkkoa voi käyttää ajankuluna.
  
• Lisäksi voidaan antaa havuja ja oksia pureskeltavaksi
  
• Noin 1/3 heinämäärästä voidaan korvata oljella, mutta siinäkään ei saisi olla paljoa sokeria, eikä hometta. Suuri olkimäärä voi aiheuttaa ummetusta ja heinämahaa, joten sen käytössä täytyy olla varovainen.

Heinän sokeripitoisuus

• Heinän hiilihydraatteja ovat: selluloosa, pektiinit ja glukaanit sekä sokerit, tärkkelys ja fruktaanit. Sokerit ovat tärkeitä heinän maittavuuden kannalta.
  
• Heinän sokeripitoisuutta ei pysty päättelemään heinän ulkonäöstä.
  
• Sokerin määrä on alhainen, jos heinä on korjattu varhain, koska sokeria kuluu kasvuun.
  
• Kortisessa heinässä voi hyvinkin olla enemmän sokeria kuin lehtevässä heinässä, koska kasvi on varastoinut sokeria korteensa.
  
• Kitukasvuisella ja ns. köyhällä laitumella voi olla sokeria enemmän kuin lannoitetulla ja rehevällä laitumella. Lannoitetun laitumen ruoho saa kasvaa "vapaasti". Jos ruoho joutuu kituuttamaan kuivuudesta, ravinteiden puutteesta tai hallasta johtuen, se alkaa varastoida itseensä enemmän sokeria. Yksi kuulemani idea on lannoittaa laidunta ja ajaa siitä alue ruohonleikkurilla matalaksi ja päästää hevonen vasta sitten syömään. Tällöin hevonen pääsee laitumelle, mutta ei saa liikaa ruohoa.
  
• Kuivaheinässä voi olla enemmän sokereita kuin säilöheinässä ja päinvastoin.
  
• Heinän sokeripitoisuus 50-150g/kg ka on yleensä hyvä, mutta herkille liikaa.
  

Sokeripitoisuus suosituksia:

• 50-100g/kg ka: sopii akuuttia kaviokuumetta sairastavalle
  
• 100-120g/kg ka: hiilihydraattiherkälle hevoselle
  
• 120-140g/kg ka: tavalliselle hevoselle tai herkälle hevoselle liotettuna
  
• 140-180g/kg ka: tavalliselle hevoselle joka on kohtalaisessa työssä
  
• 180g/kg ka laukaisee kaviokuumeen hiilihydraatti herkälle hevoselle
  
• 250g/kg ka: aiheuttaa ripulia monille hevosille
  
• Heinää voidaan liottaa sokereiden vähentämiseksi. Kylmässä vedessä 1-2h tai kuumassa vedessä 30min. Heinä valutetaan ja joka kerralle vaihdetaan uusi vesi.
  

Heinän sokeripitoisuudella on suuri merkitys. Esimerkki:

• Jos kuivaheinän kuiva-aineprosentti on 80% ja rehun sokeripitoisuus 100g/kg ka. Hevoselle annetaan päivässä heinää 10kg, tästä on silloin sokeria 800g. Jos sokeripitoisuus on 150g/kg ka, on samassa määrässä heinää sokeria 1200g. Tämä on 400g eli 4,7dl enemmän sokeria.
  
• Oljessa on myös sokereita ja olki voi olla helposti myös pölyistä. Sokereille herkille hevosille ei tulisi syöttää olkeakaan, jos sitä ei ole analysoitu.
  
• Heinänäyte voidaan lähettää Viljavuuspalveluun tai Valio Artturi heinäanalyysiin.

Laidun

Jos hevosta on tarkoitus laihduttaa, sitä ei yleensä voi laittaa laitumelle. Hevonen syö yleensä laitumella 2-2,5% painostaan rehua (kuiva-ainetta). Rajoitettu laiduntaminen on myös huono laihdutuskeino, koska hevonen voi syödä kolmen tunnin aikana 2/3 päivän energiatarpeesta. Jos hevosella on ollut aikaisemmin vain lievä kaviokuume, sen insuliiniarvo on nyt normaali ja sillä ei ole ylipainoa, voidaan hevonen ehkä laittaa tunniksi päivässä laitumelle tai syötellä narusta.
Jos hevosella on ollut paha kaviokuume, useita kaviokuumeita ja korkea insuliini, ei hevosta tule koskaan laittaa laitumelle.
Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei koskaan saa laittaa laitumelle.

18/11/2011