HEVOSEN WEST NILE KUUME
(West Nile Fever, WNF, West Nile Virus Encephalomyelitis)

Sairauden aiheuttaa flaviviruksiin kuuluva West Nile Virus (WNV). Flavivirukset ovat niveljalkaisten, yleensä hyttysten tai puutiaisten levittämiä viruksia. Flaviviruksiin kuuluvat mm. puutiasaivokuumeen (TBE), keltakuumeen, Denguekuumeen ja Hepatiitti C:n aiheuttajat. WNV löydettiin ensimmäisen kerran 1937 Ugandasta. Vuoteen 1999 asti virusta esiintyi vain Afrikassa, Lähi-Idässä, Välimeren alueella ja Länsi- ja Keski-Aasiassa. Pohjois-Amerikassa virusta tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Hyttyset levittävät tautia. Tauti on vuodenajasta riippuvainen eli sitä esiintyy vain kesäaikaan (heinä-lokakuu). Tautia ei ole todettu Suomessa, mutta on mahdollista että tauti tulisi Suomeen muuttolintujen mukana. Muuttolinnut toimivat viruksen varastona eli reservuaarina. Kuolleet linnut toimivat indikaattorieläiminä, seuraavaksi sairastuvat hevoset ja sitten ihmiset. Sairaus ei voi levitä hevosesta toiseen. Vuoden 2004 jälkeen virusta on tavattu Euroopassa mm. Bulgariassa, Romaniassa, Itävallassa, Portugalissa, Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa.

Oireet:

Oireet voivat vaihdella subkliinisestä eli piileväoireisesta sairaudesta vakavaan enkefalomyeliittiin eli aivojen ja selkäytimen tulehdukseen. Suurimmalla osalla hevosista oireet ovat piileviä. On arvioitu, että noin 10 % infektoituneista hevosista kehittää kliinisen sairauden.

Sairauden oireita ovat:

• Kuume (38,3-39,4)
• Syömättömyys
  
• Apaattisuus
  
• Lihasväristykset etenkin turvan alueella 80%:lla
  
• Muutoksia hevosen normaalissa käytöksessä ja luonteessa 50-60 %:lla
  
• Jäykkä käynti
  
• Ataksia eli haparoiva käynti, kompurointi 80-90% :lla
  
• Uneliaisuus
  
• Kutina
  
• Veltto halvaus
  
• Kielen ja nielemisen heikkous
  
• Tasapainovaikeudet
  
• Pää voi kallistua sivulle
  
• Herkkyys ärsykkeille
  
• Makaaminen
  
  

Diagnoosi:

IgM vasta-aineet verestä 4-6 viikon kuluttua sairastumisesta ja sulkemalla muut mahdolliset sairaudet pois. Virus voidaan eristää RT-PCR- menetelmällä.

Erotusdiagnoosit:

Hepatoenkefalopatia, rabies, Western ja Eastern Equine Encephalitis, equine protozoal myeloencephalitis (EPM), leukoenkefalomalasia, myrkytys, herpesinfektio (EHV-1), botulismi, hypokalsemia, matojen aiheuttama meningoenkefalomyeliitti.

Hoito ja ennaltaehkäisy:

Tehokasta hoitoa virukseen ei ole olemassa. Hoito on lähinnä tukihoitoa. Kipulääkitys voi vähentää lihasvärinöitä. Kortisonia on myös käytetty makaaville. Rauhoitusaineita voidaan käyttää kiihtyneille hevosille.
Virukseen on olemassa rokote, jota suositellaan endeemisillä alueilla oleville hevosille. Hyönteismyrkkyjen käyttö ja suojaavat loimet voivat estää infektioita.

Ennuste:

Noin 30 % sairastuneista hevosista kuolee tai joudutaan lopettamaan. Loput 70 % hevosista toipuu 3-7 vrk kuluessa. Toipuneista noin 10 %:lle jää heikkoutta ja ataksiaa.

Lähteitä:

Mair, Ts ja Hutchinson RE, Infectious Diseases of the horse, Equine Veterinary Journal, 2009.
Nowotny N. Current status and update on West Nile virus infections, European Equine Symposium, Wien, 2010.

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/hevoset/west_nile_fever/

23/1/2011