
TAMMAN
VARSOMINEN JA TERVE VARSA Tamman
synnytys
Keskimääräinen
kantoaika on 340 vrk (320-350). Yleensä se on lähes sama toistuvissa
varsomisissa. Aikaisin keväällä ja tamman kantaessa orivarsaa,
kantoaika on pidempi. Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä,
mutta kun ongelmia tulee, ne ovat lähes aina hengenvaarallisia. Helmenkuultavat
n. sentin kokoiset vahatipat ovat merkki seuraavana yönä tapahtuvasta
varsomisesta. Jotkut tammat voivat kuitenkin tehdä vahatipat jo viikkoa aikaisemminkin.
Rauhallista liikuntaa kannattaa jatkaa mahdollisimman pitkään, koska
hyväkuntoisen tamman on helpompi synnyttää.1)
Avautumisvaihe
- Voi kestää tunteja. -
Kohdunkaula aukeaa, kohtu alkaa supistella, hikoilu, levottomuus, lieviä
ähkyoireita - Varsa kääntyy selkäasennosta vatsalleen -
Häntä sidotaan pintelillä, pestään takapuoli ja utare -
Seurataan, eikä häiritä tammaa 2) Ponnistusvaihe
-
Alkaa kun ulompi sikiökalvo puhkeaa (vesien tulo) - Varsan pitää
syntyä 30 minuutin sisällä - 5-10 min vesien tulon jälkeen
ilmestyy valkeankuultava amnionpussi näkyviin. Jos varsa on normaaliasennossa,
tulevat etukaviot pohjat alaspäin, toinen jalka hieman edellä ja pää
jalkojen päällä säärien kohdalla. - Tamma saattaa
nousta ylös muutaman kerran ja vaihtaa kylkeä, mikä auttaa varsaa
kääntymään oikeaan asentoon - Voimakkaiden työntöpolttojen
tullessa tamma makaa kyljellään. - Tammaa voidaan auttaa vetämällä
varsaa alaviistoon tammaan nähden. Lakkaa vetämästä kun varsan
lantio on ulkona. - Jos tamma varsoo seisaaltaan, pitää varsa ottaa
vastaan, ettei napanuora katkea liian nopeasti. - Älä poista amnionkalvoa
varsan turvan päältä ennen kuin rintakehä on ulkona, se voi
rohkaista varsaa hengittämään ja sisäänhengitys laajentaa
rintakehää. - Puhdista sieraimet eritteistä kun varsa on ulkona -
Napanuoraa ei katkaista vaan annetaan sen katketa itsekseen. Varsa saa sitä
kautta verta vielä 1-1,5 litraa. Tarkistetaan ettei napa vuoda. Navan pää
voidaan kastaa laimeaan jodiliuokseen (1:100). - Jos napa täytyy katkaista,
on parasta vetää se poikki, jolloin napanuora katkeaa oikeasta kohdasta.
Täytyy pitää kiinni varsan puoleisesta päästä, ettei
vetäessä revi vatsanpeitteitä. - Jos napa vuotaa, voidaan sitä
nipistää sormin minuutin ajan. Jos vuoto jatkuu, voidaan napa solmia
puhtaalla langalla tai pussinsulkijalla. Lanka otetaan pois kun vuoto on lakannut. -
Anna emän ja varsan tutustua rauhassa toisiinsa 3)
Jälkeisvaihe
Jälkeiset (sikiökalvot
ja istukka) tulevat normaalisti 2 h sisällä. Ternimaito
Utare
alkaa kasvaa n. kuukausi ennen varsomista. Tamma alkaa muodostaa ternimaitoa 2-3
vk ennen varsomista. Tamma on vietävä viimeistään kuukautta
ennen varsomispaikkaansa, jotta tamma ehtii muodostaa vasta-aineita ympäristön
bakteerikantoja vastaan. Ternimaidossa on varsalle elintärkeät vasta-aineet.
Hevosen istukan rakenteesta johtuen varsa saa vasta-aineita vain maidosta. Vasta-aineet
imeytyvät suolistosta parhaiten 6 h kuluttua syntymästä. 12 h kuluttua
imeytyminen on selvästi jo huonontunut. 24 h jälkeen suoli sulkeutuu
siten, että vasta-aineita ei enää imeydy. Sen jälkeen ainoa
mahdollisuus antaa vasta-aineita on plasman siirto (verensiirto). Jos varsa
ei ole imenyt kunnolla 4 tunnin sisällä syntymästä, soita
eläinlääkärille. Varsa tarvitsee
ternimaitoa vähintään 1,5 litraa. Varsa ei saa tarpeeksi vasta-aineita
jos:
- Tamma tiputtaa maitoa etukäteen -
Maidossa ei ole tarpeeksi vasta-aineita - Varsa on epäkypsä tai
esim. vennot vuohiset haittaavat varsan ylösnousua, jolloin se ei jaksakaan
olla niin paljon ylhäällä ja imeä kuin tarvitsisi. (Auta ylös
2 kertaa tunnissa) - Emä hylkii varsaansa, eikä päästä
imemään (tammasta pidetään kiinni, nostetaan jalka ylös,
huulipuristin, rauhoitus). Aluksi utare voi olla kipeä ennen kuin tamma tottuu. -
Nuoret tai vanhat tammat - maito voi olla huonolaatuista (ei tarpeeksi vasta-aineita) Normaalisti
varsa on ylhäällä imemässä 1-2 h kuluttua. Jos näin
ei ole, auta varsa ylös (ei saa nostaa mahan alta, jotta virtsarakko ei repeä
tai uracus aukea) ja työnnä takapuolesta nisälle. Voit laittaa
sormet suuhun ja kokeilla imurefleksiä. Ternimaitoa voi lypsää
ja juottaa tuttipullolla, mutta silloin on varottava, että maitoa ei mene
keuhkoihin. Tuttipullolla ei saa antaa väkisin silloin kun varsalla ei ole
imurefleksiä. Eläinlääkäri voi laittaa maitoa letkulla
mahalaukkuun. Varsaa voi myös ohjata juomaan myös astiasta pitämällä
sormea varsan suussa ja viemällä käsi sitten astiaan jossa on tamman
maitoa. Heti varsan synnyttyä on mahdollista ottaa tammasta
ternimaitonäyte. Näyte tulee ottaa 6 h sisällä varsomisesta,
jotta tulos on luotettava. Pyyhi utare kostealla liinalla ja ota pieni määrä
(5 ml) maitoa puhtaaseen ja kuivaan astiaan. Ternimaito on normaalisti paksua
ja keltaista. Jos se on ohutta ja vetistä litkua, maidossa on liian vähän
vasta-aineita. Eläinlääkäri voi mitata maidon ominaispainon,
josta voi päätellä kuinka hyvälaatuista maito on. Omistajan
on mahdollista ostaa valmiiksi itse tehtäviä ternimaitotestejä.
Jos tammalla on hyvä ternimaito, eikä se ole ensisynnyttäjä,
voi ternimaitoa lypsää 250ml pakastimeen seuraavia varsomisia varten,
kun tamman oma varsa on ensin imenyt. Sulatus tapahtuu varovasti vesihauteessa,
ei esim. mikrossa. Maito säilyy pakastimessa 1-2 vuotta. Vuorokauden ikäisestä
varsasta voidaan ottaa verinäyte ja tarkistaa vasta-ainetaso. Jos
maidossa tai varsan veressä ei ole vasta-aineita, täytyy varsalle antaa
toisen tamman ternimaitoa (alle 12-24 h syntymästä) tai tehdä plasmansiirto.
Plasmaa voidaan antaa ennaltaehkäisevästi tallissakin, mutta jos varsa
on jo kliinisesti sairas, on se parempi viedä nopeasti klinikalle, koska
silloin voidaan aloittaa lääkitykset suonensisäisesti. Vaikka maidossa
ei olisi vasta-aineita, on silti tärkeää, että varsa juo mahdollisimman
paljon. Maidosta se saa kaiken energian ja nesteen. Jälkeiset
2
h kuluttua jälkeisten tulisi olla irronneet. Jälkeiset kannattaa levittää
tallin käytävälle Y-kirjaimen muotoon. Kohdun kaulan ja munanjohtimien
kohdilla on reiät, mutta muuten niiden pitäisi olla kokonaiset. Molemmat
puolet kannattaa tarkastaa. Varsan puoli on kiiltävä ja siinä on
napanuora. tammanpuoli on nukkamainen ja punertava. Jälkeiset painavat normaalisti
6-8 kg Jos jälkeiset eivät ole tulleet 2 h sisällä, vie
tamma kävelylle 10 minuutiksi ilman varsaa, jolloin tamma hieman hermostuu.
Kävelytyksen voi toistaa kaksi kertaa 30 minuutin välein. Jos jälkeiset
roikkuvat kintereen alapuolella, ota ne muovipussiin ja sido kintereen yläpuolelle,
jotta tamma ei astu niiden päälle. Jälkeiset eivät saisi kovasti
likaantua ja tamman astuessa niiden päälle voi verisuoni katketa. Jos
jälkeiset eivät ole tulleet 3 tunnin kuluttua, soita eläinlääkärille.
Jos jälkeisiä ei hoideta kunnolla, on tamma vaarassa saada kohtutulehduksen
ja kaviokuumeen. Ulostaminen
Tiineysaikana
on varsan suoleen kertynyt kuona-aineita ns. pikisontaa eli varsapihkaa. Jos ulostamisessa
on ongelmia, varsa on levoton, on häntä ylhäällä ja yrittää
ulostaa. HUOM! Ulostamisessa voi olla ongelmia vaikka varsa olisi ensin ulostanutkin.
Hyvä vinkki on, että kuin varsan uloste alkaa olla keltaista, on
silloin kaikki pikisonta tullut ulos. Jos varsa ei ole ulostanut 6 h sisällä,
on sille hyvä antaa peräruiske tai tehdä perähuuhtelu. Peräruiske
on helpompi antaa kuin tehdä perähuuhtelu. Ihmisille tarkoitettuja peräruiskeita
saa apteekista ilman reseptiä (Klyx 120ml®). Peräruiskeen
voi antaa uudelleen 30 minuutin kuluttua. Perähuuhtelu tehdään
perähuuhteluletkun avulla (ei saa olla terävää kärkeä).
½ dl mäntysaippuaa laimennetaan 1 litraan haaleaa vettä ja tämä
liuos lasketaan peräsuoleen omalla painollaan. Toimenpiteessä ei saa
käyttää voimaa eikä painetta. Tarvittaessa voi vuorokauden
ikäiselle varsalle antaa 1 dl parafiiniöljyä suuhun. On varottava
ettei parafiiniöljy joudu keuhkoihin. Muita öljyjä ei saa antaa.
Pikisonta voi aiheuttaa ongelmia 36h sisällä varsan syntymisestä.
Normaali ja terve varsa ja asiat
joihin tulee kiinnittää huomiota !! - Nousee
rintansa päälle parissa minuutissa - Alkaa yrittää pystyyn
noin 1 h ikäisenä - Imee 2 h ikäisenä - Ulostaa n. 6
h ikäisenä - Virtsaa 6-10 h ikäisenä (tammavarsa 14 h,
orivarsa 6 h) katso että virtsaa ei tule navasta (uracus). Virtsaamisen tarkkailu
on tärkeää, koska synnytyksessä virtsarakko voi revetä
ja varsa alkaa oireilla parin vuorokauden ikäisenä kun virtsaa alkaa
kertyä vatsaonteloon. - Ruumiinlämpö 37,8-38,6 (lämpimällä
ilmalla 38,9) - Syke 120-150 ensimmäiset tunnit, 60-80 ensimmäisen
viikon aikana - Hengitys 14-16. Heti syntymän jälkeen voi olla 30
kertaa minuutissa - Varsa nukkuu sikeästi kyljellään (85 % ajasta),
mutta kun herätetään, se nousee ylös imemään. -
Kuuntele, että varsa myös nielee, eikä käy vain tökkimässä
utaretta. - Jos varsa makaa tai piehtaroi selällään, sillä
on mahakipuja - Varsa imee vähän kerrallaan (50-60 ml) 2-4 kertaa
tunnissa! Välillä varsa nukkuu ja leikkii. Varsa imee jopa 100 kertaa
vuorokauden aikana. Tähän on mahdoton päästä tuttipullojuotolla.
Orpovarsa tulisikin juottaa alkuun (3-5 pv) kerran tunnissa ympäri vuorokauden!
- Tunnustele varsan nivelet päivittäin mahdollisten turvotusten
varalta (kintereet, vuohiset, polvet) - Jos tamman jälkeiset ovat viipyneet
yli 3 h, mittaa tamman lämpö aamuin illoin viikon ajan, vaikka tammaa
olisi hoidettu ja lääkittykin. Muutenkin seuraa tamman vointia. -
Tarkkaile ja tunnustele utaretta täyttymisen varalta (varsa ei olekaan imenyt)
ja utaretulehduksen varalta (kipeä, kuuma ja turvonnut utare). - 5-15
pv ikäiselle varsalle tulee ns. varsakiimaripuli Varsa
ei ole kunnossa jos:
- Varsa piehtaroi tai makaa
selällään - Varsa makaa epänormaalissa asennossa (esim.
pää on jäänyt epänormaalisti vinoon). Varsa makaa normaalisti
joko rentona kyljellään tai rintansa päällä - Varsa
seisoo, mutta on "uneliaan näköinen" - Varsa on uneliaan
näköinen etsiessään utaretta - Varsa yrittää
ulostaa, mutta mitään ei tule ulos - Varsa kiertää levottomasti
karsinaa ympäri - Varsalla on turvotusta nivelen kohdalla - Varsa ontuu -
Varsa ei jaksa leikkiä tai panna vastaan kun se otetaan kiinni - Varsa
ei ole jaksa olla utelias ja kiinnostunut ihmisestä Varsahalvaus
eli sepsis eli vasta-aineiden puutos ja vasta-ainetesti
Jos
varsa ei ole saanut tarpeeksi vasta-aineita tai varsa on saanut infektion jo kohdussa,
tulee ongelmia. Kiinnitä huomio varsan pirteyteen, leikkisyyteen ja imemiseen.
Tunnustele niveliä ja napaa turvotuksen ja kuumotuksen varalta. Voit mitata
myös lämmön, mutta 50 %:lla varsoista, joilla on varsahalvaus,
on normaali lämpö. Aina jos jokin asia epäilyttää,
kannattaa soittaa eläinlääkärille. Varsojen sairaustilat voivat
kehittyä erittäin nopeasti eikä montakaan asiaa kannata "katsoa
yön yli". Jos haluaa tietää tamman ternimaidon
laadun, voi hankkia etukäteen ternimaitotestejä (hinta 20 ,-). Testin
voi tehdä heti varsan synnyttyä ja viimeistään 6h kuluttua
varsomisesta. Varsan verestä voi tehdä 24h ikäiseltä
varsalta (aikaisintaan 12h iässä) vasta-ainetestin (testi 30 eur + käyntimaksu) Vakuutukset
Tiineeksi todettu tamma voi menettää sikiönsä
tai varsa voi kuolla heti synnyttyään. Tämän varalta voi hankkia
sikiövakuutuksen. Sikiövakuutuksen voi ottaa 3kk tiineyden jälkeen.
Jos emällä on jalostus eläinlääkärivakuutus,
varsa kuuluu emän vakuutuksen piiriin 30 pv ajan syntymästään
(mm. Tapiola). Vakuutus kattaa mm. vasta-ainepuutoksen hoidon. 10 pv ikäiselle
varsalle voi hankkia oman vakuutuksen, mutta ongelmia on yleisemmin heti syntymän
jälkeen, joten huolehdi vakuutuksen voimassaolosta jo tiineysaikana. Lähivakuutuksesta
voi hankkia sikiö- ja varsavakuutuksen. Pikkuvarsan tehohoito klinikalla
voi maksaa esim.1500 - 3000 euroa, joten olisi hyvä jos tammalla ja vastasyntyneellä
varsalla olisi vakuutus, joka korvaa eläinlääkärikulut (tarkista
omasta vakuutusyhtiöstäsi). Hyvä
olla tallissa varalta:
- Tuttipullo - Kuumemittari -
Narua - Betadinea - Pinteli - Saippuaa ja vettä - Peräruiske
(Klyx® 120ml) Iloisia pikkuvarsoja
toivoen! Kati
26/6/2008 |