Tetanus eli jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on Clostridium tetani -bakteerin tuottaman hermomyrkyn aiheuttama vakava sairaus. Bakteeri elää yleisesti eläinten suolistossa ja bakteereja on mm. hevosen lannassa. Bakteerin itiöt voivat elää maaperässä vuosia ja ne pääsevät elimistöön haavojen kautta.

Rokottaminen on tärkeää, koska hevonen on kaikista kotieläimistä herkin sairastumaan jäykkäkouristukseen. Hevosille tulee myös usein haavoja tai vaurioita kavioon. Bakteeri tarvitsee hapettomat olosuhteet, minkä takia se viihtyy syvissä haavoissa.

Hermomyrkky vaikuttaa hermojen välittäjäaineisiin. Sairauden inkubaatioaika on 3-21 pv, mutta tavallisimmin oireet tulevat 7-14 pv kuluessa tartunnasta. Hermomyrkky vaikuttaa hermojen välittäjäaineisiin. Sairauden oireita ovat lisääntynyt tuntoherkkyys, lihasjäykkyys ja vilkkuluomen esiintulo. Leuat ovat jäykät, korvien asento voi olla erikoinen ja sieraimet ovat laajentuneet. Syke ja hengitys ovat nopeutuneet ja hevosella voi olla kuumetta ja hikoilua. Hevonen ei halua syödä maasta ja sylki voi valua suusta. Lopulta tulee kouristelua ja hengityslihasten kouristuminen johtaa kuolemaan. Sairauden kesto on yleensä 5-10 pv.

Hevosinfluenssa

Influenssan aiheuttaa myksovirus, josta tunnetaan kaksi alatyyppiä A/equine/1(A1) ja A/equine/2 (A2). Viruksista on erilaisia kantoja, jotka on nimetty niiden paikkakuntien tai maiden mukaan, joissa virus on aiheuttanut epidemian esim. Praha 56, Miami 63, Newmarket 77, Suffolk 89, Newmarket 1/93, Newmarket 2/93, Newmarket 1/95, Borlänge 91, Kentucky 98, Kentucky 94, Suomi 2008. Sairauden leviäminen on nopeaa ja useat hevoset sairastuvat. Herkimmin sairastuvat 2-3 -vuotiaat. Taudin inkubaatioaika on 1-3 pv. Tartunta saadaan eritteiden välityksellä tai virus voi kulkeutua ilmassa noin 30 m matkan. Toipilaana oleva potilas voi erittää virusta vielä 10 pv ajan.
Oireita ovat syömättömyys, korkea kuume (41 °C), apaattisuus, sierainvuoto, imusolmukkeiden suureneminen ja yskä. Jos hevonen ei saa jälkitauteja, voivat oireet helpottaa 4-7 päivässä, mutta kuiva yskä voi jatkua viikkoja. Sanotaankin, että hengitystieinfektion jälkeen hengitysteiden pintasolukolla menee 6 viikkoa palautumiseen. Jos hevosta rasitetaan sairauden aikana tai se muuten stressaantuu se voi saada jälkitauteina bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen. Lepoa vaaditaan vähintään 3 viikkoa. Harvinaisempia jälkitauteja ovat lihastulehdus, verisuonitulehdus ja sydänlihastulehdus.

Hevosen herpesvirusinfektio

EHV-1 ja EHV-4 aiheuttavat hevosella hengitystietulehduksen. EHV-1 kykenee aiheuttamaan myös abortin viimeisellä tiineyskolmanneksella (ns. virusabortti) tai varsa voi syntyä kuolleena tai erittäin heikkona. EHV-1 voi aiheuttaa hermosto-oireita kuten takapään horjumista tai täydellisen halvaantumisen.
EHV-4 ja EHV-1 oireita ovat kuume, kirkas sierainvuoto, nielutulehdus, yskä ja syömättömyys. Hengitystieoireet ovat samanlaiset kuin influenssassa ja näitä ei voidakaan erottaa toisistaan muuten kuin verestä määritettävien vasta-aineiden avulla. Taudin itämisaika on 2-10 pv. Tartunta leviää pisaratartuntana. Herpesvirukset jäävät usein piileskelemään elimistöön. Oireettomalla kantajalla jokin stressitila esim. pitkä kuljetus, voi laukaista virusinfektion.
Tällä hetkellä myynnissä on kaksi rokotetta herpestä vastaan. Toisella rokotteella (Equilis Resequin^®) ei ole kuitenkaan indikaatiota abortin ehkäisyyn vaan vain herpeksen aiheuttamaan hengitystietulehdukseen. Erityisluvallisella herpesrokotteella (Duvaxyn EHV^®) on indikaationa myös virusabortti. Rokotteen antama suoja on n. 80 %. Virusabortin ehkäisyyn tiine tamma tulisi rokottaa 5. 7. ja 9. tiineyskuukautena. Paras suoja saadaan laumaimmuniteetin kautta eli rokottamalla kaikki tallin hevoset.

Pääntauti:

Pääntaudin varalle on olemassa myös rokote, mutta sitä ei ole tällä hetkellä saatavilla. Rokotteen voi antaa aikaisintaan 4 kk ikäisenä. Tehosterokotus 1 kk kuluttua. Tämän jälkeen rokotus annetaan 2 x vuodessa. Epidemiatilanteessa tai hevosille, jotka liikkuvat paljon, suositellaan rokotusta 4 kertaa vuodessa.

Yleistä:

Hevosia rokotetaan pääasiassa hevosinfluenssaa, jäykkäkouristusta ja herpesvirusta vastaan. Myös pääntaudin varalta on olemassa rokote. Rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa pitkiäkin katkoksia valmennus- ja kilpailutoiminnassa.
Rokotteessa hevoselle annetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia sellaisessa muodossa, että elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu. Rokottaminen ei suojaakaan heti, vaan kestää 2-3 viikkoa kunnes elimistö on muodostanut vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Kun taudinaiheuttaja kohdataan oikeasti, pystyy elimistö puolustamaan nopeasti näiden vasta-aineiden avulla. Rokotussuojaa täytyy ylläpitää tehosterokotuksilla.
Rokotteiden lisäksi tartuntataudeilta suojaavat hyvä yleiskunto. Hyvä ravinto, hyvä talli-ilma, loishäädöt ja hammashuolto edistävät hevosen terveyttä ja sitä kautta eläimen kyky vastustaa tauteja on parempi.
Hevosen tulee olla rokotettaessa terve. Rokottamista ei suositella heti fyysisen rasituksen tai pitkän kuljetuksen jälkeen. Rokottamisen jälkeen voimakasta rasittamista tulisi välttää 2-3 päivän ajan.
Kun ns. 3 perusrokotusta on kunnossa, influenssarokotus on voimassa vuoden ja jäykkäkouristus on rokotteesta riippuen voimassa 2 tai 3 vuotta. Jäykkäkouristusrokotteen tunnistaa yleensä tarrassa olevasta T-kirjaimesta.
Kaikki tallin hevoset kannattaa rokottaa, muuten ei saada parasta mahdollista hyötyä. Tallin hevosille muodostuu ns. laumaimmuniteetti kun vähintään 75 % hevosista on rokotettu. Varsa voidaan rokottaa aikaisintaan noin 5 kk iässä, koska emältä maidon mukana saadut vasta-aineet häiritsevät immuniteetin muodostusta.
Tiine tamma kannattaa rokottaa, jotta varsa saa maidosta myös jäykkäkouristusta ja influenssaa vastaan vasta-aineita. Kuukautta ennen varsomista rokotettaessa ternimaidossa vasta-aineet ovat korkeimmillaan.

Ravihevosten rokottaminen, Hippoksen rokotusohje:

Vuoden 2010 alusta ravikilpailuihin saavat osallistua influenssaa vastaan vähintään perusrokotuksen verran eli kahdesti rokotetut hevoset.
- Ensimmäinen perusrokote, jonka jälkeen annetaan toinen perusrokote 21-92 vrk kuluessa ensimmäisestä perusrokotteesta.
- Perusrokotuksen jälkeen hevoset pitää rokottaa vähintään kerran vuodessa (enintään 365 vrk välein)
- Jos vuosittainen tehosterokotus jää antamatta, palautuu hevosen kilpailuoikeus jos hevoselle annetaan tehosterokote viimeistään 13 kk kuluttua edellisestä rokotteesta,
- Mikäli rokotteiden väli on yli 13 kk, aloitetaan rokotusohjelma alusta.
- Rokotukset merkitään mieluiten passiin, vaihtoehtoisesti rokotuskorttiin josta käy ilmi hevosen tiedot.
- Dopingvaroaika rokotukselle on 4vrk.

Ratsuhevosten rokottaminen, SRL:n rokotusohje:

Kaikki hevoset, joilla aiotaan osallistua kansallisiin- tai aluekilpailuihin on rokotettava perus- ja tehosterokotteilla seuraavasti:

- Ensimmäinen perusrokote, jonka jälkeen toinen perusrokote 21 - 92 vrk kuluessa ensimmäisestä perusrokotteesta.
- Sen jälkeen ENSIMMÄINEN tehosterokote ENINTÄÄN 6 kk (+21 vrk) TOISESTA PERUSrokotteesta. (UUSI sääntö. Koskee hevosia, joiden jälkimmäinen perusrokote on annettu 1.1.2009 jälkeen.).
- Hevonen voi osallistua kansalliseen- ja aluekilpailuun kun molemmat perusrokotukset on annettu, vaikka ensimmäistä tehosterokotusta ei oli vielä annettu, edellyttäen, että jälkimmäisestä perusrokotuksesta on kulunut vähintään 7 vrk ja enintään 6 kk (+21 vrk)
- Ensimmäisen tehosterokotteen jälkeen hevoselle tulee antaa enintään vuoden (365 vrk) välein seuraavat tehosterokotteet.
- Hevoset, joiden molemmat perusrokotteet on annettu ennen 31.12.2008 ja tehosterokotteet sen jälkeen enintään vuoden (365 vrk) välein, voivat osallistua kansalliseen ja aluekilpailutoimintaan.
- Viimeisestä rokotteesta tulee aina olla kulunut vähintään 7 vrk kilpailupaikalle saavuttaessa.
Käytännössä tämä muuttaa rokotussääntöämme siten, että 2 perusrokotteen LISÄKSI ensimmäinen tehosterokote pitää tehdä 6 kk sisällä perusrokotteista.

Kansainväliset kilpailut:

1.1.2005 alkaen kaikki FEI kisoihin osallistuvat hevoset on tullut rokottaa 6 kk välein (+21 vrk).

Haittavaikutukset:

Rokotuksen haittavaikutukset ovat harvinaisia. Rokotuksen jälkeen voi ilmetä kipua tai turvotusta pistokohdassa. Erittäin harvinaisissa tapauksissa rokotusta seuraavien 24-48 tunnin kuluessa hevoselle saattaa ilmaantua allergisiksi luokiteltavia oireita. Tavallisimmin nämä oireet ovat iho-oireita (turvotus, kutina ja urtikaria), harvemmin hengitysvaikeuksia.
Joskus hevosen on todettu sairastuneen rokotuksen jälkeen hengitystieinfektioon. Kaikki Suomessa markkinoilla olevat rokotteet sisältävät joko tapettuja taudinaiheuttajia tai niiden osia, joten ne eivät voi aiheuttaa infektiota. Todennäköisin syy taudin ilmenemiseen rokotuksen jälkeen on se, että hevonen on rokotettu hengitystievirustaudin itämisaikana.

Suomessa tällä hetkellä myynnissä olevat hevosten rokotteet:

Influenssa:
Equip F
Equilis Prequenza
Duvaxyn IE Plus
ProteqFlu

Jäykkäkouristus:
Equilis Tetanus

Influenssa + Jäykkäkouristus
Equip FT
Equilis Prequenza Te
Duvaxyn IE-T Plus
ProteqFlu-Te
Influenssa + Herpes
Equlis Resequin

Herpes:
Duvaxyn EHV

Lähteitä:

www.ratsastus.fi, www.hippos.fi, Pharmaca Fennica Veterinaria 2009