HEVOSEN ÄHKY

Yleistä:

Ähkyllä tarkoitetaan vatsaontelon kiputilaa, jonka taustalla voi olla eri syitä. Suurin osa (80 %) ähkyistä on lieviä, niihin ei löydy selvää syytä ja menevät ohi joko itsestään tai perushoidolla (kipulääkitys, kävelytys, letkutus). Noin 10 % ähkypotilaista vaatii tehokkaampaa hoitoa esimerkiksi voimakkaampaa nesteytystä tai mahahaavalääkitystä. Noin 3 % ähkypotilaista vaatii leikkauksen. Ähkyn tavallisin syy on suoliston spasmi eli "kramppitila", muita syitä ovat ummetus/tukos, kaasu, mahahaava, suolistotulehdus, suolikierre tai suolen asennonmuutos. Yksi tavallinen ummetusmuoto on pikkuvarsalla varsapien aiheuttama tukos. Oriilla taas nivustyrä eli ohutsuolen meneminen kivespussiin voi aiheuttaa ähkyn

Oireet:

Hevosella voi yksi tai useampi seuraavista oireista:

- Piehtarointi
- Syömättömyys
- Kuopiminen
- Toistuva makuulle meno
- Kylkien katseleminen
- Ylähuulen nostaminen, irvistely
- Maakaaminen normaalia pidempään
- Ulosteen määrän väheneminen
- Mahan potkiminen
- Toistuvat virtsaamisyritykset
- Levottomuus,
- Peruuttaminen karsinan kulmaan
- Venyttely
- Haukottelu
- Röyhtäily

Diagnoosi:

Diagnoosi perustuu hevosen oireisiin ja lisää tietoa hevosen voinnista saadaan yleistutkimuksella (syke, hengitys, suolistoäänet, limakalvot, lämmönmittaus, oriilla kivesten tutkiminen) ja rektaalitutkimuksella. Rektaalitutkimuksessa voidaan tutkia vai pieni osa suolistoa. Joskus tutkimuksessa voidaan havaita ummetus, suolikierre tai asennonmuutos. Laittamalla letku mahalaukkuun selvitetään tuleeko mahalaukusta refluksia eli mahalaukun sisältöä. Suuri määrä refluksia on epänormaalia ja kertoo tukoksesta. Joskus on tarpeen ottaa verinäytteitä esimerkiksi tulehdustilan selvittämiseksi. Klinikalla voidaan tehdä mahalaukun tähystys mahahaavan varalta, röntgentutkimus ja ultraäänitutkimus esimerkiksi suoliston hiekkakertymän varalta. Vatsaontelopunktaatilla tutkitaan vatsaontelon tulehdustilaa. Ulostenäytteestä voidaan tutkia loistartunnan mahdollisuutta.

Ensiapu:

Kävelytys 10-15min kerrallaan. Ruuat otetaan pois ja piehtarointi ja hevosen loukkaantuminen estetään mahdollisuuksien mukaan. Hevosen ollessa kivulias se voi piehtaroida rajusti. Kivulias hevonen voi olla vaarallinen ja pitääkin varoa ettei jää itse hevosen alle.

Hoito:

Kipulääkitys, paasto ja kävelytys on perushoito. Tapauksesta riippuen käytetään ulostetta pehmentävää parafiiniöljyä, nestehoitoa mahalaukkuun tai suonensisäisesti, mahahaavalääkitystä ja hiekanpoistolääkitystä. Suolikierre ja asennonmuutos vaativat aina leikkauksen.

Ähkyn ennaltaehkäisy:

- Ruokinnan muutokset tehdään aina vähitellen noin 1-2 viikon aikana
- Väkirehut annetaan 3-4 kertaa päivässä.
- Heinää annetaan joko vapaasti tai useammassa osassa siten, että maha ei ole tyhjänä yli 6 tuntia missään vaiheessa.
- Rehut eivät ole pilaantuneita.
- Vettä on mielellään aina saatavana ja automaattisen juomakupin riittävä virtaus tarkastetaan säännöllisesti. Hidas virtaus tai talvella kylmä vesi vähentävät hevosen juoman veden määrään ja voi altistaa ummetukselle.
- Hampaat hoidetaan säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa.
- Loishäädöt tehdään säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa tai ulostenäytteen perusteella.
- Liikutus on säännöllistä.

Tyypilliset virheuskomukset hevosen ähkystä:

Hevosella ei voi olla ähky, koska se ulostaa.
Vastaus: Kaikilla hevosilla ulostaminen ei ähkyssä vähene tai lopu, joillakin hevosilla ulostaminen voi jopa hetkellisesti lisääntyä.

Hevosella ei voi olla ähky, koska se ei piehtaroi vaan makaa rauhassa karsinassa.
Vastaus: Makailu voi liittyä ähkyyn ja mahahaavaan.

Hevosella on virtsatietulehdus/virtsakivi, koska se seisoo virtsaamisasennossa ja mitään ei tule ulos.
Vastaus: Virtsatietulehdus tai virtsakivi on aika harvinainen vaiva hevosella. Ähky on paljon tavallisempi ja hevonen voi yrittää helpottaa vatsakipuaan yrittämällä virtsata.

14/7/2010